Ukrainan kriisi iskee EU-maiden talouskasvuun ja kiihdyttää inflaatiota

Ukrainan sota ja pakotteet leikkaavat kokonaistuotantoa Venäjän lisäksi myös EU-maissa. Kriisistä aiheutunut astronominen raaka-aineiden hintojen nousu heikentää EU-maiden ostovoimaa korkeamman inflaation, yritysten heikomman kannattavuuden sekä sijoitusmarkkinoiden turbulenssin myötä. Myös venäläisten kaasuhanojen sulkemisella on vaikutuksia EU:n energiainfrastruktuuriin tulevaisuudessa, kirjoittaa Varman sijoitusjohtaja Jarkko Soikkeli.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vyöryttänyt Euroopan turvallisuuspoliittiset rakenteet nopeaan liikkeeseen. Jyrkät tuomiot läntisiltä mailta yhdistettynä erittäin koviin talouspakotteisiin ovat sellaisia, joita on aiemmin käytetty vain pienempiin valtioihin, kuten Pohjois-Koreaan, Syyriaan ja Venezuelaan. Nämä toimet ovat paitsi sulkeneet Venäjän ulos globaaleilta rahoitusmarkkinoilta, paljastaneet myös raadollisella tavalla Euroopan energiahuollon riippuvuuden Venäjästä. Ukrainan sodalla sekä Venäjän talouspakotteilla on näin ollen negatiivisia vaikutuksia paitsi Venäjän myös EU-maiden talouksille.

EU-maat nukkuivat pitkään ruususen unta vähätellen Venäjän energiariippuvuudesta aiheutuvia riskejä. Tähän riskiin herättiin kunnolla viime vuoden lopulla, kun maakaasun saatavuus ja fossiilisten polttoaineiden hinnat kallistuivat jyrkästi. Venäläistä kaasua virtasi selvästi aiempaa vähemmän EU-maihin samaan aikaan, kun Venäjä alkoi ryhmittää sotilaallista voimaa Ukrainan rajojen ympärille. Venäjän käynnistettyä hyökkäyksen ja EU:n iskettyä rajuilla talouspakotteilla sekä jäädyttämällä eri energiahankkeita Venäjän kanssa, on käynyt selväksi, ettei paluuta entisen kaltaiseen energiayhteistyöhön ole.  

Miten Venäjän kaasuhanojen sulkeminen vaikuttaisi EU-maihin?

Maakaasu on EU-maille hyvin tärkeä energianlähde ja edustaa noin neljännestä talousalueen kokonaisenergiasta. EU-maihin tuodusta kaasusta Venäjän osuus oli vuonna 2019 peräti 38 prosenttia, mikä osoittaa EU:n suuren riippuvuuden Venäjän kaasutoimituksista. EU-maiden kokonaisenergian käytöstä venäläinen kaasu edustaa noin 10 prosenttia, mikä on niin huomattava osuus, että sitä on hyvin vaikea korvata nopealla aikataululla.

Erot riippuvaisuuksissa venäläisestä kaasusta eri EU-maiden välillä ovat kuitenkin hyvin suuria. Eroja selittävät sekä kaasun rooli energiantuotannossa että kaasun alkuperä. Ääripäässä ovat itäisen Keski-Euroopan maat, kuten Unkari ja Tšekki, joissa kaasulla on merkittävä rooli ja joihin kaasu tuodaan lähes kokonaan Venäjältä. Tämä nostaa maiden riippuvuuden venäläisestä kaasusta jopa noin 35 prosenttiin (Unkari) ja 20 prosenttiin (Tšekki) kokonaisenergian kulutuksesta. Myös Italiassa ja Saksassa venäläisen kaasun osuus kokonaisenergiasta nousee lähes viidennekseen, mikä on selittänyt maiden haluttomuutta kriisin alkuvaiheessa ottaa käyttöön kaikkein voimakkaimpia pakotteita Venäjää vastaan. Suomessa venäläisen kaasun osuus kokonaisenergian käytöstä on selvästi pienempi, noin 5 prosenttia.

Millainen vaikutus kaasun toimitusten supistumisella olisi EU:n talouskasvuun?

Mm. Euroopan keskuspankin (EKP) ja Capital Economicsin taloudellisissa analyyseissä on arvioitu, että energian kulutuksen leikkaaminen 10 prosentilla leikkaisi EU-maiden talouskasvua alle prosenttiyksiköllä. Toimialoista suurimmat vaikutukset osuvat sähkön ja lämmön tuotantoon. Kun mukaan lasketaan myös epäsuora kaasun ja sähkön käyttö, haavoittuvaisimpia toimialoja ovat EKP:n laskelmien mukaan perusmetallit, eri kaivannaisteollisuuden alat, paperiteollisuus sekä kemianteollisuus.

Kriisin vaikutukset talouskasvuun tuskin jäävät pelkkään supistuneeseen energiankulutukseen. Ukrainan sota, pakotteet ja vastapakotteet leikkaavat kokonaistuotantoa paitsi Venäjällä myös EU-maissa. Lisäksi kriisistä aiheutuneet astronominen raaka-aineiden hintojen nousu heikentää EU-maiden ostovoimaa korkeamman inflaation, yritysten heikomman kannattavuuden sekä sijoitusmarkkinoiden turbulenssin myötä. Raaka-ainepula iskee puolestaan jo ennalta suurista tuotantokapeikoista kärsiviin teollisuudenaloihin kuten auto-, elektroniikka- ja lentokoneteollisuuteen.

Kriisin kokonaisvaikutuksia talouskasvuun on tässä vaiheessa vielä lähes mahdotonta arvioida, mutta eräiden arvioiden mukaan kriisi saattaisi leikata EU:n bruttokansantuotetta runsaat 3 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Vaikka nämä vaikutukset olisivat merkittäviä, pysyisivät EU:n vuosien 2022-2023 talouskasvuennusteet yhä lähellä trendikasvua. Maailmantaloudelle kriisin vaikutukset jäisivät todennäköisesti EU-maita maltillisemmiksi, mutta olisivat kuitenkin huomattavia. Kokonaistuotannon lisäksi kriisillä on huomattava inflaatiota kiihdyttävä vaikutus, mikä vaikeuttaa globaalien keskuspankkien rahapolitiikan normalisoimista[1].


Lähteet: [1] Mm. Capital Economics ja Oxford Economics. Myös Iso-Britannialainen tutkimuslaitos NIESR on arvioinut, että Ukrainan kriisi leikkaisi globaalia kokonaistuotannon tasoa yhdellä prosentilla vuoteen 2023 mennessä ja nostavan inflaatiota 3 prosenttiyksiköllä vuonna 2022 ja 2 prosenttiyksiköllä vuonna 2023.

EU:n energiainfrastruktuuri tarvitsee merkittäviä panostuksia

Edellä mainitun energiariippuvuuden vähentäminen nopeasti on hankalaa. Kevään edetessä kaasun kysyntä vähenee selvästi, mikä mahdollistaa kaasuvarastojen täydentämisen ennen ensi talvea mm. nestemäisen kaasun toimituksilla. Näiden varastojen ja vastaanottosatamien kapasiteetti on kuitenkin rajallinen samaan aikaan, kun nestemäinen kaasu on ollut merkittävästi kalliimpaa kuin venäläinen maakaasu. Vaikka varastoja kyettäisiin täydentämään kuluvan vuoden aikana, voisi varastotilanne lähestyä kriittisiä tasoja jo vuoden 2023 keväällä.    

Näin ollen EU-maiden tulee käyttää uutta yhtenäisyyttään Venäjän kaasun korvaavan energiainfrastruktuurin huomattavasti nopeampaan rakentamiseen. EU:n yhteisellä rahoituksella voisi olla tässä jättiläismäisessä hankkeessa tärkeä rooli. Vaikka luopuminen venäläisestä kaasusta saattaa kasvattaa hiilidioksidipäästöjä tilapäisesti lisääntyvän kivihiilen polton vuoksi, saattaisi energiavallankumous onnistuessaan johtaa valtaviin harppauksiin matkalla matalapäästöiseen energiantuotantoon. Merkittävät ja nopeat panostukset energia- ja puolustusinfrastruktuuriin vaimentaisivat myös Ukrainan kriisin negatiivisia vaikutuksia EU-maiden talouskasvuun.


Jarkko Soikkeli
Sijoitusjohtaja
työeläkeyhtiö Varma

Jarkko Soikkeli

Sijoitusjohtaja
Jarkko Soikkeli toimii Varmassa strategia- ja allokaatioryhmän sijoitusjohtajana. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat maailman talouden kehitys, talouspolitiikka sekä sijoitusmarkkinat.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä