Digitaalisessa yhteiskunnassa dataa syntyy lähes kaikesta toiminnasta. Parhaimmassa tapauksessa dataa pystytään hyödyntämään reaaliaikaisesti. Ajankohtaisena esimerkkinä vaikkapa sähkönkulutus, jota pystymme seuraamaan omilla kännyköillämme.
Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyssä korostuu varhainen ja oikea-aikainen toiminta. Tilannekuvan pitäisi olla mahdollisimman ajantasainen niin yhteiskunnallisella tasolla kuin työpaikoillakin. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole.
Työkyvyttömyyttä koskevat valtakunnalliset tilastot valmistuvat hitaasti. Tyypillisesti edellisen vuoden kokonaiskuva valmistuu Eläketurvakeskuksen toimesta keväällä. Tällöin tiedetään, mikä oli hakemusten ja ratkaisujen kokonaismäärä edellisen vuoden aikana. Saamme myös yhteenvetotietoa kuntoutustoimenpiteistä ja työkyvyttömyyden uhan syistä.
Tätä ennen työkyvyttömyyttä koskeva tieto on eläketurvaa toimeenpanevissa eläkelaitoksissa. Ne julkaisevat työkyvyttömyyttä koskevia tietoja erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi H1/2022-osavuosijulkistuksissa osa työeläkeyhtiöistä julkaisi tietoja työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusmääristä, osa päätösmääristä. Osa ei raportoinut mitään.
Yksittäisen työeläkelaitoksen vakuutuskanta sisältää eri määrän ja erilaista työkyvyttömyysriskiä riippuen siitä, minkälaisia yritysasiakkaita työeläkelaitoksella on. Erot syntyvät muun muassa yritysasiakkaiden demografisesta rakenteesta ja toimialoista. Siksi eri eläkelaitosten julkaisemissa tiedoissa työkyvyttömyyseläkkeiden syynä olevat diagnoosit saattavat painottua eri tavalla.
Myös asiakasyritysten työkykyjohtamisen taso sekä yhteistyö työterveyshuollon ja eläkevakuuttajan kanssa vaikuttaa siihen, miten riskit realisoituvat alkaviksi työkyvyttömyyseläkkeiksi.
Nykyisissä nopeasti muuttuvissa työelämän olosuhteissa olisi tärkeää saada mahdollisimman tuoretta tietoa työkyvyttömyyden trendeistä ja niiden taustalla olevista syistä. Yhteiskunnallisen näkymän muodostaminen edellyttäisi yhdenmukaista näkyvyyttä kaikkien eläkelaitosten dataan.
Työeläkelaitoksille hyvä yhteinen tavoite olisi yhdenmukaisuuden lisääminen työkyvyttömyysilmiötä koskevassa raportoinnissa. Toisaalta olisi tarpeen vauhdittaa valtakunnallista tilastointia. Ottaen huomion työkyvyttömyysilmiön merkittävyyden taloudellisesti ja sosiaalisesti, nämä askelet olisivat hyviä vastuullisuustekoja koko yhteiskuntaa ajatellen.
Pauli Forma
Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt eri tehtävissä työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Paulin keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen sekä toimintaympäristön muutos. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat megatrendien vaikutukset työelämään sekä työkyvyttömyysriskeihin ja niiden hallintaan. Työn ulkopuolella Pauli harrastaa liikuntaa, lukemista, kirjoittamista ja ruoanlaittoa.
Jyrki Rasi
Jyrki Rasi johtaa Varmassa kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalvelut -osastoa.