Kun hybridityökeskustelusta katosi työn perustarkoitus

Keskustelu koronan jälkeisistä tavoista tehdä työtä tuntuu työelämässä monesti kulminoituvan tähän kysymykseen: Kuinka paljon täytyy tehdä läsnätyötä toimistolla? Kysymys on yksiselitteisesti väärä, joten myös haettavat vastaukset ovat vääriä. Olemme tärkeän kysymyksen äärellä, sillä olemme Euroopan toiseksi eniten etätyötä tekevä kansa, kun mittarina on yli puolet etätyöpäiviä viikossa tekevien osuus.

Olimme vuosia sitten aivotutkija Katri Saarikiven ja vuonna 2020 menehtyneen työelämätutkija Esko Kilven luennolla. He kertoivat elävästi, kuinka varhaiset esi-isämme tarvitsivat toisiaan säilyäkseen hengissä uhkaavilta eläimiltä ja vihollisheimoilta. Myös esimerkiksi ruoan hankkimisessa ja asumusten rakentamisessa oli tarve liittoutua toisten ihmisten kanssa. Sivilisaation kehittymisen myötä tarpeet ovat muuttuneet, mutta yksi on ja pysyy: me tarvitsemme toisiamme ongelmien ratkaisemiseen. 

Me yrityksissä asiakastyötä tekevät olemme olemassa asiakkaan ongelmien ratkaisemista varten. Vaan hybridityöhön liittyvästä keskustelusta on kadonnut tuo työn perustarkoitus. Keskustelun pääpaino tuntuu sen sijaan olevan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, koetussa luottamuksessa, työmatkoihin liittyvässä ajan ja rahan säästössä ja yhteisöllisyyden kokemuksessa. 

Me tarvitsemme kollegoita visaisten, ajoittain jopa pirullisten, asiakasongelmien ratkaisemiseen. Menemme riemulla toimistolle, jos tiedämme siellä olevan erinomaisia kollegoita, joiden kanssa voi pohtia asiakkaan ongelman ratkaisemista. Mahdollinen muu hyvä, kuten vapaampi kollegoiden kanssa kuulumisten vaihtaminen tai aamiainen on kivaa, mutta alisteista työlle. 

Me yrityksissä asiakastyötä tekevät olemme olemassa asiakkaan ongelmien ratkaisemista varten.

Velvoittavien läsnäolosääntöjen sijaan on tarve luoda säännöllisyyttä, foorumeita, työryhmiä ja agendoja asiakkaiden ongelmien ratkaisemiseen. Etätyöhön on olemassa hyvää teknologiaa, joka mahdollistaa yhteistyön ja ongelmanratkaisun osin ilman työpaikalla olemista. Se kuitenkin vaatii digifasilitointitaitoja ja näiden välineiden ja alustojen käyttötaitoa, jota ei kaikilla vielä ole.

Jos toimistolle meneminen tuntuu turhalta, tunne on oikea. Jos kotiin jääminen tuntuu hankalalta, saati mahdottomalta, tunne on myös oikea. Olette oikeiden asioiden äärellä. Asiakkaan asioiden.

Tämä kirjoitus on syntynyt saunomisen yhteydessä käymistämme maailman parannuksen keskusteluista. Koska maailma ei ole vielä valmis, niin aiomme jatkossakin saunoa ja kirjoittaa lisää erilaisista työelämän ilmiöistä.

Blogi
Työkyky projektityössä
työkykyjohtaminen 13.10.2023

Tero Virtanen

Asiakkuuspäällikkö

Tero Virtanen työskentelee asiakasvastuullisena asiakkuuspäällikkönä. Teron missio on taata asiakkaille sujuva yhteistyö löytämällä asiakkuustiimin kanssa toimivia ratkaisuja asiakkaille kaikissa tilanteissa. Teroa innostavia asioita ovat työelämän ilmiöt, hyvät keskustelut, sitoutumaton politiikan seuranta, penkkiurheilu, maratonjuoksu, uutiset ja perhe.

Jyri Juusti

Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö

Jyri Juusti työskentelee työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Jyrin missiona on auttaa asiakasyrityksiään uudistumaan ja niiden työntekijöitä jatkamaan työssä terveysongelmienkin kanssa. Työssään Jyri auttaa kirkastamaan yrityksen tilannekuvaa työkykyjohtamisen suhteen sekä sparraa ja valmentaa erityisesti johtoa ja esimiehiä. Jyriä innostavia asioita ovat arki, yhteiskunnan ja työelämän ilmiöt, epäsosiaalinen liikunta, saunominen, siirtolapuutarhamökkeily, lukeminen, elokuvat, some, perhe ja ystävät.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä