Palvelualalla työn merkityksellisyys syntyy asiakkaista ja työyhteisöstä

Työkyvystä puhuttaessa keskitytään usein työn kuormitustekijöihin ja työkykyriskeihin ja unohdetaan työn voimavaratekijät. Me halusimme selvittää, millaisia ovat palvelualan voimavaratekijät ja miten niitä voidaan vahvistaa.

Varman tutkimustoiminnan tuottaman Palveluala ja työkyky -raportin mukaan palvelualoilla on monia voimavaratekijöitä. Voimavaratekijät vahvistavat työn imua ja työkykyä, ja siksi niiden kehittämiseen kannattaa panostaa. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vähittäiskaupan työntekijöistä yli 80 prosenttia ja esihenkilöistä peräti 96 prosenttia koki olevansa vähintään kerran viikossa työssään innostunut, vahva ja tarmokas. Työn imua kokevat työntekijät arvioivat hallitsevansa työnsä paremmin ja kokivat sen vähemmän henkisesti kuormittavana kuin ne työntekijät, jotka kokivat harvemmin työn imua.

Palvelualoilla tehdään paljon merkityksellistä työtä ihmisten arjen rakentajina. Merkityksellisyys onkin yksi palvelualan vahvimmista voimavaratekijöistä. Työ on lisäksi monipuolista, vaihtelevaa ja sopivan haastavaa ja siinä on mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä. Työssä auttavat jaksamaan erityisesti asiakkaat ja hyvä työyhteisö. Varsinkin asiakkaiden haasteiden ratkaiseminen ja työstä saatu palaute innostaa. Onnistuneiden asiakaspalvelukokemusten luominen ja asiakkaiden antama palaute on palvelualan työntekijöille tärkeää.

Merkityksellisyys on yksi palvelualan vahvimmista voimavaratekijöistä.

Kysyimme myös Varman kuntoutus- ja eläkeratkaisuasiantuntijoilta, millaisia havaintoja he ovat poimineet työn merkityksellisyydestä palvelualojen ammatillisen kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläkkeen hakemuksista sekä keskusteluista hakijoiden kanssa:

  • Palvelualalla työn merkityksellisyys liittyy esimerkiksi asiakkaille välttämättömien elintarvikkeiden tarjoamiseen lähimyymälässä tai elämysten tuottamiseen hotelli- ja ravintolapalveluina.
  • Työn merkityksellisyys palvelualalla voi syntyä myös työyhteisöstä, joka auttaa jaksamaan erityisesti silloin, kun työ koetaan raskaaksi.
  • Työn merkityksellisyys voi ilmetä myös työntekijöiden ylpeytenä omasta työstä sekä työpaikan tuotteista ja palveluista.
  • Työ motivoi ja palkitsee etenkin silloin, kun työntekijä saa ratkaistua asiakkaan haasteita ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.
  • Osalle palvelualan työ on ainoastaan läpikulkuammatti. Tällöin johdolla ja esihenkilöillä on keskeinen rooli työn merkityksellisyyden sanoittamisessa työntekijöille.

Hakemuksissa nousi esille myös, että monet palvelualan työntekijät kokevat positiivisina asioina työkaverit ja työilmapiirin. Myös mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihin koetaan tärkeänä voimavaratekijänä, varsinkin silloin, kun työvuoroissa on huomioitu oikeudenmukaisuus ja yksilölliset tilanteet. Moni kehuu myös esihenkilöitä ja pitää työnantajaa vakaana. Työntekijät arvostavat työnantajan panostusta työkykyä tukeviin henkilöstöetuihin. Hakijat arvostavat myös työnantajan tahtotilaa hakea ratkaisuja työkykyhaasteissa. Työnantajien osaaminen henkilöstöasioissa kehittynyt. Tämä on edesauttanut sitä, että myös työkykyä tukeva toiminta on mennyt eteenpäin: työoloja ja työtä helpottavia työ- ja apuvälineitä on kehitetty ja perehdytykseen panostettu.

Tärkeää on vahvistaa jo tunnistettuja voimavaratekijöitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi työvoiman saatavuuteen.

Erityisesti suurimmilla palvelualojen yrityksillä työkykyjohtaminen on selkeää ja systemaattista. Kumppanitoimintaa osataan johtaa ja yhteistyötä hyödyntää työkykyjohtamisen kehittämisessä. Työkyvyttömyysriskit on melko hyvin tunnistettu, ja niitä pyritään työkykyjohtamisen keinoilla vähentämään. Tärkeää on kuitenkin myös vahvistaa jo tunnistettuja voimavaratekijöitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi työvoiman saatavuuteen.

Työkyky on laaja kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät, kuten globaalit muutosvoimat, toimintaympäristö sekä itse työ ja yksilö. Näistä kaikista on löydettävissä voimavaroja ja työkykyä vahvistavia tekijöitä.

Palveluala ja työkyky

Varman Palveluala ja työkyky -raportissa tarkastellaan palvelualan työn ominaispiirteitä, kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja työkykyä sekä tarjotaan työpaikoille ratkaisuja työn kuormittavuuden hallintaan.

Tutustu tarkemmin:

Palveluala ja työkyky -raportti

Ratkaisuja työhön -tietokortti palvelualalle

Uutinen
Varman raportti: Palvelualalla eniten uusia alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä hotelli- ja ravintola-alan suurissa yrityksissä, keinoja työn kuormituksen hallintaan on
työkykyjohtaminen 17.08.2022

Miia Santamäki

Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö

Miia Santamäki työskentelee Varmassa työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Miialla on vankka työkokemus asiakasyritysten työkyvyttömyysriskien hallinnan ja ammatillisen kuntoutuksen konsultoinnista. Miiaa kiinnostaa asiakkaiden tukeminen työkykyjohtamisessa ja työkyvyttömyysriskien hallinnassa, osana strategista johtamista.

Tuija Vanhamäki

Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö

Tuija Vanhamäki työskentelee Varmassa työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Tuijalla on 30 vuoden kokemus työkyvyn ylläpitämisestä ja työhyvinvoinnin kehittämisestä kuntouksessa, työterveyshuollossa ja HR:ssa, mikä auttaa häntä ymmärtämään ja tukemaan asiakasyrityksiä työkykyjohtamisen haasteissa. Tuija sanookin, että "Työelämän mielettömässä muutoksessa emme saa unohtaa ihmistä, vaan tehdään työstä ihmisen mittaista".

Voisit olla kiinnostunut myös näistä