Voidaksemme vaikuttaa työkyvyttömyysriskiin on kuitenkin keskeistä tunnistaa sairauspoissaolojen ja työkykyhaasteiden työhön liittyvät taustatekijät ja pyrkiä vaikuttamaan niihin, ettei uusia poissaoloja synny. Toisaalta on tärkeä toistetusti arvioida, mikä työkyvyn ennuste on, sekä tunnistaa työn muokkauksella vaikutettavissa olevat ryhmät. Tämä mahdollistaa jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämisen silloin, kun työkyky ei riitä omiin tavanomaisiin työtehtäviin, ja ehkäisee näin työkyvyttömyyden pitkittymistä.
Auttaakseen työpaikkoja ja työterveyshuoltoja tunnistamaan työhön liittyviä juurisyitä ja ratkaisemaan niitä Varmassa on kehitetty Työkykyhaasteiden juurisyyanalyysi. Työkalu on tarkoitettu työterveyshuoltojen ja organisaatioiden yhteisen työskentelyn välineeksi ja keskustelun helpottamiseksi. Koska pitkät sairauspoissaolot on tunnettu riski työkyvyttömyyseläkkeille, Varma halua tukea asiakkaita yhdessä työterveyshuoltojen kanssa juurisyiden selvittämisessä ja vaikuttavien ratkaisujen etsimisessä.
Juurisyyanalyysin tavoite on lisätä yrityksen ja työterveyshuollon jaettua ymmärrystä sairauspoissaolojen ja työkykyhaasteiden työhön liittyvistä taustatekijöistä sekä tunnistaa tekijöitä, joihin yritys voi vaikuttaa. Taustalla olevien ilmiöiden ymmärrys ja laadullisten havaintojen kokoaminen auttaa suuntaamaan yrityksen toimenpiteitä työn kuormituksen vähentämiseen yksittäisten työntekijöiden tilanteen hoitamisen lisäksi. Toisena tavoitteena on varmistaa tukea tarvitsevien työntekijöiden oikea-aikaiset ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet, jotta työkyky palautuisi.
Juurisyyanalyysissä työhön liittyviä poissaoloja tarkastellaan kahden tarkastelukulman kautta:
- Onko työllä ollut edes osittain vaikutusta poissaolon syntyyn sekä
- mikä on työhön paluun ennuste ja voidaanko siihen vaikuttaa työn muokkauksella.
Analyysi huomioi laajasti tilanteet, joissa työllä on ollut edes osittaista vaikutusta joko poissaolon taustalla olevan sairauden kehittymiseen, pahenemiseen tai siihen, että henkilö on joutunut jäämään pois työstä. Työ voi esimerkiksi pahentaa oireita tai työssä ei ole muokkausmahdollisuuksia, jotka mahdollistaisivat työskentelyn. Toinen tarkastelukulma on työhönpaluun ennuste ja se, voidaanko siihen vaikuttaa työn muokkauksella – tarvittaessa varmistaen, että kaikki työhön paluun tukikeinot on käytetty tai arvioitu.
Näiden kahden tarkastelun avulla rakentuu kokonaiskuva työpaikan työkykyhaasteista sekä työpaikan mahdollisuuksista vaikuttaa niihin.
Tämän lisäksi on keskeistä kerätä ne yleistettävät havainnot, jotka ovat olleet vaikuttamassa poissaolon tai työkykyhaasteen syntyyn. Havainnot voivat liittyä työn hallitsemattomiin kuormitustekijöihin, jotka ovat olleet pahentamassa työntekijän oireita tai siihen, ettei työssä ole järjestelymahdollisuuksia, jotka mahdollistaisivat palaamisen työhön, vaikka työkykyä osittain olisikin jäljellä.
Juurisyihin liittyvä keskustelu vaatii työterveyshuollon asiantuntemusta, mutta keskustelu voitaisiin hyvin käydä työterveysneuvottelun yhteydessä. Tällöin määrällinen tieto poissaoloista, joihin työpaikan toimin voitaisiin vaikuttaa, kertyisi automaattisesti hyödyttämään työkyvyn tiedolla johtamista. Sen lisäksi yleistettävät laadulliset havainnot taustalla olevista juurisyistä tulisi koota tukemaan tätä kokonaiskuvaa, esimerkiksi ohjausryhmiin tai muuhun työkykyjohtamisen foorumiin, jossa työpaikan toimenpiteistä päätetään.
Juurisyyanalyysi auttaa työkyvyttömyyden kokonaiskuvan hahmottamisessa, mikä mahdollistaa yhä kohdennetumpien ja vaikuttavampien toimenpiteiden toteuttamisen työpaikalla. Sen lisäksi vaikutettavissa olevien tekijöiden näkeväksi tekeminen auttaa yritystason toimien priorisoinnissa sekä yksilön tukitoimien oikea-aikaisuudessa.
Jatkossa olisi hienoa, jos esimerkiksi työterveysneuvotteluissa saatu tieto työkykyhaasteista, joissa on työhön liittyviä taustatekijöitä, kertyisi tukemaan työkykyjohtamisen tilannekuvaa. Toimenpiteiden suunnittelemisessa sitä täydentäisivät työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhdessä kokoamat havainnot juurisyistä sekä toimenpide-ehdotukset niiden ratkaisemiseksi.
Työkykyhaasteiden juurisyyanalyysi -työkalun saat käyttöösi olemalla yhteydessä oman yrityksesi asiakkuuspäällikköön tai työkykyjohtamisen kehityspäällikköön Varmassa.
Tiia Reho
Tiia Reho on lääketieteen tohtori ja työterveyshuollon ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Hänellä on työkokemusta sekä yksityiseltä sektorilta että kunta-alalta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena Tiialla on työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy opetuksen, tutkimuksen, asiantuntijatyön sekä käytännön työn kautta. Näin siksi, että työkyvyttömyyden ehkäisy on eri toimijoiden – työpaikan, työterveyshuollon, muun terveydenhuollon sekä sosiaalivakuutuksen – yhteistyötä ja yhteinen asia. Tiian vapaa-aika kuluu puutarha- ja luontoharrastuksissa.