Työturvallisuusvalmennus tuo monenlaisia hyötyjä

ISS Palvelujen työturvallisuusvalmennus näkyy jo osin yrityksen talousluvuissa sekä tuo työhön laadullisia ja toiminnallisia parannuksia. Tapaturmat ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja tyytyväisyys ja yhteishenki parantuneet.

Työturvallisuuden valmennusohjelma käynnistyi ISS Palveluissa keväällä 2014. Yhtiö on Nollatapaturmaa-foorumin jäsen, mikä myös velvoittaa kehittämään työturvallisuutta ja tavoittelemaan nollaa tapaturmaa.

– Lähdimme poistamaan kustannuksiakin aiheuttavia tapaturmia, koska yksittäisen työntekijän työturvallisuus on meille tärkeä asia. Myös asiakasyritykset edellyttävät palveluntoimittajilta nykyisin korkeaa turvallisuustasoa. Asiakaskokemusten kautta kehitystä tulee myös meille, työturvallisuusvalmennuksen suunnittelija ja organisoija, työturvallisuuskouluttaja Marja Virtala ISS Palveluista kertoo.

Palvelujohtaja Kari Rantasen vetämä Kiinteistön ylläpitopalvelujen yksikkö pääkaupunkiseudulla lähti pilottina mukaan työturvallisuuden valmennusohjelmaan.

– Aluksi en itsekään nähnyt ohjelmaa kovin realistisena, mutta kun annoin sen tapahtua ja oman asenteeni muokkautua, aloin itsekin uskoa. Ohjelman aikana minulle kirkastui, että tapaturmattomuus on oikeasti mahdollista yrityksessämme ja koko kiinteistöpalvelualalla, jopa paremmin kuin jollain toisella teollisuuden alalla, Rantanen sanoo.

ISS Palveluista ohjelmaan on tähän mennessä osallistunut yhteensä 12 yksikköä ja noin 1700 työntekijää. Ohjelma jatkuu ja etenee yhtiössä koko maassa.

– Osallistujien palautteet ovat olleet erittäin kannustavia, ja kaikkien ryhmien palautteet ovat olleet samansuuntaisia. Osallistujien mukaan valmennus on ollut herättävä, innostava ja palkitseva, Virtala kertoo.

”Liikaa ei pysty panostamaan”

Innotiimi Oy:n toteuttama valmennusohjelma käynnistyy yksiköissä suunnittelupalaverilla, jossa varmistetaan yksikön johtajan sitoutuminen hankkeeseen. Se on onnistumisen edellytys. Ensimmäisessä vaiheessa valmennukseen osallistuvat yksikön johtaja, esimiehet sekä työsuojeluvaltuutetut. Seuraavaksi koulutetut esimiehet valmentavat omat tiiminsä.

Valmennuksessa analysoidaan nykyisen työturvallisuuden toimivuutta. Tästä muodostuu Työturvallisuudessa kehitettävää -työlista yksikön ja tiimien työstettäväksi. Valmennus toteutetaan osallistuvin menetelmin. Painopisteenä on palautekäytäntö.

– Kun myönteistä ja rakentavaa palautetta voidaan antaa asiallisesti kaverille, se luo työpaikalle myönteisen palautekulttuurin, jossa huomioidaan ja korostetaan kaikessa työssä työturvallisuutta, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu, työnjohtaja Jorma Leinonen toteaa.

– Positiivista koulutuksessa on ollut juuri se, että työntekijöitä on osallistettu. Työntekijöiltä kysytään, mikä on hyvää työturvallisuuden kannalta ja missä on parannettavaa. Sitten keskustellaan siitä, mitä toimenpiteitä voidaan tehdä asian hyväksi, toteaa työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Matti Paakala.

Valmennuksen myötä työntekijät pääsevät vaikuttamaan aikaisempaa enemmän. Turvallisuushavainto voidaan tehdä oman tai asiakasyrityksen puutteista. Havainto kirjataan järjestelmään, josta se etenee asian kuntoon laittamiseen. Kuukausittaisissa turvavarteissa käsitellään vapaamuotoisesti etukäteen päätettyä teemaa, kuten esimerkiksi käsin tehtäviä nostoja.

– Liikaa ei pysty työturvallisuusasioihin koskaan panostamaan, Paakala korostaa.

Monia hyviä vaikutuksia

Valmennuksesta on saatu monia hyviä taloudellisia ja toiminnallisia muutoksia. Joissain yksiköissä on vältytty kokonaan työtapaturmilta pitkän aikaa. Samalla tapaturmista aiheutuneet poissaolot ja kulut ovat vähentyneet. Tämä voi johtaa pitemmällä tähtäimellä tapaturmavakuutusmaksujen ja ennenaikaisten eläköitymisten vähenemiseen.

– Jos tapaturma on kuitenkin tapahtunut, on mahdollisuuksien mukaan käytetty tilapäisiä työjärjestelyjä, jolloin poissaoloa ei ole syntynyt, Virtala kertoo.

Turvallisuushavainnoista on muun muassa käynnistetty tikaskampanja huonokuntoisten tikkaiden uusimiseksi, kehitetty suojainkäytäntöä, tutkittu aiempaa perusteellisemmin tapaturmia sekä oltu työturvallisuusasioissa enemmän yhteydessä asiakkaisiin. Työnantajan imagokin on parantunut.

– Yksikkömme slogan on”Yhteinen nolla – hyvä olla”. Tapaturmattomuus ei ole kuitenkaan pelkkä numero vaan ihmisistä välittämistä ja yhteishenkeä, joka näkyy yrityksen kulttuurin kehittymisenä, työturvallisuuden tehokas työpari Leinonen ja Rantanen korostavat.

– Meillä on tarkoitus tuoda työturvallisuuteen jatkuvasti uusia asioita, jotta se jatkuu elävänä toimintona. Kehitämme turvallisuuskulttuuria systemaattisesti. Koulutus antoi buustia siihen, että voi ajatella muullakin tavalla, ja kaikki keinot kannattaa käyttää, mitä ikinä keksitään, miehet toteavat.

Teksti: Jouni Suolanen
Kuvat: Juho Paavola

Voisit olla kiinnostunut myös näistä