Luottamus ja vuorovaikutus.
Siinä kaksi sanaa, jotka toistuvat Varman kehityspäällikkö Mari Keräsen puheessa tämän tästä, kun häneltä pyytää luonnehdintaa hyvästä esimiestyöstä. Ja yhtä nopeasti tulevat myös perustelut.
– Johtaminen ja esimiestyö on ennen muuta kanssakäymistä ja kommunikointia, ei omaa asiantuntemusta ja osaamista korostavaa minimanagerointia, Keränen painottaa.
Samalla hän muistuttaa, että hyvin ja tasapuolisesti johdettu tiimi ja työyhteisö pelaa yhteen, nauttii työstään, jaksaa paremmin ja kestää myös pientä vastatuulta ilman soraääniä.
– Tuottavuus syntyy ennakoivasta työkykyjohtamisesta, ja siksi esimiestyö pitää linjata jo strategiatasolla. Esimiehen pesti ei saa olla palkintopaikka tai pakollinen porras urapolulla, vaan siihen on valittava kyseiseen tehtävään parhaiten sopivat ja myös motivoituneet ihmiset. Niinhän toimitaan muissakin rekrytoinneissa, Keränen toteaa.
Kuvio toimii toisaalta myös toisinpäin. Jos esimiestehtävät tuntee itselleen vieraiksi, on työnantajan tarjoukselle osattava sanoa ei. Sama kysymys kannattaa tehdä itselleen säännöllisesti myös esimiehenä: onko tämä työtä, jota oikeasti haluan tehdä.
– Esimiehen on aidosti pidettävä ja välitettävä ihmisistä. Tärkeintä on saavuttaa heidän luottamuksensa ja saada oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin ja orkesteri soittamaan samaa säveltä. Esimies on työkykyjohtamisen ja työhyvinvoinnin avainpelaaja. Siksi siihen panostaminen on tärkeää kaikenkokoisille yrityksille.
Väsymys tarttuu myös ympäristöön
Esimiehen arkeen mahtuu luonnollisesti myös raskaita hetkiä, jolloin oma osaaminen ja jaksaminen ovat kovilla. Niitä voi tulla vastaan esimerkiksi organisaatiomuutosten ja nopean kasvun keskellä. Esimerkiksi yt-prosessit ovat kiistatta raskaita ja niihin kannattaa hakea ajoissa tukea.
– Koko taakkaa ei kannata ottaa omille hartioille, eikä sitä kukaan edes edellytä. Henkilöstö kyllä ymmärtää, että esimies on päätöksineen useimmiten puun ja kuoren välissä. Ja harvoin ikävät uutiset edes tulevat täytenä yllätyksenä, Keränen muistuttaa.
Tykyjohtamisen ekspertti painottaakin, että omaan jaksamiseen kannattaa panostaa. Jo muutaman päivän kurssi- tai koulutusbreikki auttaa irti arjesta, antaa uusia eväitä omaan työhön ja tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia kollegoiden kanssa.
– Väsynyt, stressaantunut ja poissaolevan tuntuinen esimies levittää nopeasti samaa välinpitämätöntä oloa myös ympärilleen, Keränen lisää.
Tyyli ratkaisee
Keräsen mukaan eri-ikäiset ihmiset eivät tarvitse erilaista johtamista, mutta erilaiset ihmiset kylläkin. Toiset ovat luonnostaan itseohjautuvampia. Ikä puolestaan vaikuttaa siten, ettei nuorena välttämättä edes tunnista, millaista tukea tarvitsee.
Käskyttävä johtaminen ei kuulemma toimi koskaan, mutta tiettyjä rakenteita ja sääntöjä tarvitaan edelleen. Esimiehen olisikin hyvä tunnistaa oma vuorovaikutustyylinsä: kuinka minä johdan tiimiäni?
– Ihminen on edelleen monimutkainen ja yksilöllinen kokonaisuus. Osa pärjää omin voimin, toiset kaipaavat työssään enemmän palautetta ja ohjeistusta. Ja kuten muussakin kommunikaatiossa, tyyli ratkaisee.
Vaikka suomalaisyrityksillä tuntuu olevan esimiestyössä edelleen petrattavaa, on kehitysaskeleita otettu oikeaan suuntaan. Suurimmat puutteet liittyvät esimiestyön strategiseen määrittelyyn.
– Monissa yrityksissä on jäänyt täysin pohtimatta, millaista esimiestyö yrityksessä lopulta on ja millaista osaamista tarvitaan. Samalla on unohtunut, että tätäkin kokonaisuutta pitää johtaa, Keränen tiivistää.
Katso video: Esimiestyön kehittäminen. Tallenne on Varmasti-aamiaisseminaarista 6.6.
Työkykyjohtamisen huoneentaulu
- Määrittele esimiestyö jo yrityksesi strategiassa.
- Luo selkeät kriteerit esimiesten rekrytointeihin.
- Laadi toimintamallit esimiestyön tueksi.
- Pidä itsestäsi hyvää huolta.
- Tarjoa mahdollisuus kouluttautua ja kehittyä.
Teksti: Timo Sormunen