Vuosina 2013–2017 toteutettu Ponnahduslauta takaisin työelämään -hanke etsi keinoja asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimineiden akateemisten mielenterveyskuntoutujien tukemiseksi takaisin työelämään. Varma oli mukana tässä hankkeessa yhdessä Ilmarisen ja Orton Pron kanssa.
- Ammatillisessa kuntoutuksessa on ollut haasteena, että mielenterveyspotilaiden kuntoutuksen tulokset ovat paljon huonommat kuin muissa sairausryhmissä. Kuntoutusjärjestelmä on rakennettu fyysistä työtä tekeville, mutta henkinen työ lisääntyy koko ajan. Se vaatii toisenlaisia keinoja, kuntoutuksen kehityspäällikkö Merja Valle kertoo.
Erityinen haaste ovat korkeasti koulutetut kuntoutujat, sillä heidän työnsä on usein henkisesti hyvin vaativaa, ja työtä on vaikea räätälöidä sellaiseksi, että kuntoutuva jaksaa sitä tehdä. Usein ajatellaan myös, että korkeasti koulutetun mielenterveyskuntoutujan on helppo työllistyä ja löytää tarvittavat keinot itse, jolloin tukea ei välttämättä saa riittävästi.
Eläketurvakeskuksen mukaan työkyvyttömyyseläkemenot olivat vuonna 2016 Suomessa mielenterveyden ja käyttäytymisenhäiriöiden osalta yli 700 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin missään muussa sairausryhmässä. Kun sairastuneet ovat vielä nuorehkoja ja hyvin koulutettuja, on kuntoutus takaisin työelämään myös yhteiskunnan kannalta erityisen kannattavaa.
Intensiivistä tukea jopa vuoden ajan
Ponnahduslauta takaisin työelämään -hankkeessa tavoitteena oli kehittää palvelu, joka mahdollistaisi paluun työelämään pitkän sairasloman ja kuntoutustukijakson jälkeen. Hankkeessa kohderyhmänä olivat korkeasti koulutetut esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimineet – tulevassa palvelussa sen sijaan riittää, että henkilö on kuntoutustuella eikä hänellä ole työpaikkaa, johon palata.
- Tavoitteena oli löytää mahdollisimman paljon omaa koulutusta ja työkokemusta vastaavaa työtä. Töitä räätälöitiin, mutta niiden oli oltava akateemiselle sopivaa työtä, Valle kertoo.
Muista kuntoutusmalleista laajennettu työhön paluu eroaa siinä, että työkokeilua voidaan tukea huomattavasti pidempään, noin vuoden ajan. Tavallisesti työkokeilu kestää enintään puoli vuotta. Myös työvalmentajan tuki on laajennetussa työhön paluussa intensiivisempää. Kun yleensä kuntoutuksessa vaaditaan vähintään 20 tunnin viikkotyöaika, voidaan tästä joustaa alaspäin parin kuukauden ajan.
- Kun ihmisellä ei ole työpaikkaa, johon palata, hän joutuu rakentamaan koko verkoston uudestaan. Jos on ollut vuosia poissa työmarkkinoilta, ei välttämättä tiedä, mitä on tapahtunut ja mistä lähteä liikkeelle. Silloin ihminen tarvitsee paljon tukea palatakseen työelämään, Valle muistuttaa.
Käytännössä työvalmentaja ja kuntoutuja etsivät yhdessä sopivaa työkokeilupaikkaa, ja valmentajan kanssa voi käydä läpi omaa tilannettaan ja tuntemuksiaan. Työkokeilupaikan löydyttyä kuntoutujan itsetunto usein vähitellen vahvistuu ja hän uskaltaa suunnata eteenpäin työelämässä.
Kokemukset pilottihankkeesta lupaavia
Valle suhtautuu toiveikkaasti laajennetun työhön paluun malliin, sillä pilottihankkeen tulokset ovat olleet lupaavia: noin puolet hankkeeseen osallistuneista olivat hankkeen loppuessa työelämässä. Luku on suuri, sillä hankkeeseen osallistuneilla oli todettu vaikea mielenterveyden sairaus, jolta yleensä päädytään pysyvästi eläkkeelle. Myös poissaolo työelämästä oli kestänyt useilla vuosia.
- Hyvin tärkeää onnistumisen kannalta on hoitotahon mukanaolo. Heidän on hyvä olla mukana heti prosessin alusta lähtien, Valle korostaa.
Hän muistuttaa myös, että laajennetun työhön paluun mallissa tähdätään nimenomaan työhön paluuseen. Kyse ei ole toimintakykyä tukevasta kuntoutuksesta.
Laajennettu työhön paluu on tarkoitus ottaa käyttöön Varmassa syksyn 2018 aikana.