Laadukasta tietoa työelämästä – yhdestä kanavasta

Miten osaaminen vaikuttaa työhyvinvointiin? Mikä ennustaa parhaiten työkyvyttömyyttä? Miten sairauspoissaolot ovat kehittyneet Suomessa? Hyviä vastauksia näihin tärkeisiin kysymyksiin löytyy kattavista tilastoista ja korkeatasoisista tutkimusraporteista. Suomalainen työelämätieto on kuitenkin kovin hajallaan eri lähteissä. Siksi on vaikea tietää, onko googlaamalla löytynyt tai sähköpostiin kolahtanut tieto ajantasaista, yleispätevää ja luotettavaa.

Yhtenäinen tilannekuva olisi tarpeen. Näin totesi joukko työelämätiedon käyttäjiä, kun Työterveyslaitos kutsui heidät ensimmäiseen työpajaansa viime talvena.

– Tämän vuoden lopulla he saavat kokeiltavakseen osia uudesta palvelusta. Ensi keväänä julkaisemme ensimmäisen version työelämätiedon koontialustasta, joka on avoin kaikille netissä, kertoo hanketta johtava Pauli Forma Työterveyslaitokselta.

Työelämätiedon koontialusta ei ole Forman mukaan massiivinen tietokanta, vaan se on valikoitu kokoelma dataa eri lähteistä sekä asiantuntijoiden tekemiä analyyseja ja tulkintoja. Hän korostaa, että koontialusta tarjoilee tiedon visuaalisesti helpossa muodossa – esimerkiksi karttapohjalla, jos tieto on alueellista.

– Vakiintunut ja tunnettu alusta voi auttaa myös tutkijoita saamaan tärkeitä mutta ei niin muodikkaita tutkimustuloksia julkisuuteen, Forma sanoo.

Hän huomauttaa, että koontialusta on kuitenkin vain yksi tapa levittää ja hyödyntää työelämätietoa.

Isot tietoaineistot tarjoavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Datan avulla tiedetään esimerkiksi, miten ihmiset liikkuvat töihin, miten paljon he tekevät töitä eri välineillä ja millaista osaamista työpaikkailmoituksissa arvostetaan.

– Tutkijat ja koodarit voivat tulevaisuudessa kehittää esimerkiksi mobiilisovelluksia työhyvinvoinnin mittaamiseen ja kehittämiseen. Keskeistä on myös miettiä datan hyödyntämisen pelisäännöt yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Forma korostaa, että datan hyödyntämisessä ollaan vasta alussa.
– Jos kerron työterveyshuollossa, että minua väsyttää, kukaan ei välttämättä ole kiinnostunut tästä, hän sanoo ja heilauttaa kättään, jossa on älysormus.

Forma uskoo, että älysormus sisältää erinomaista tietoa hänen voinnistaan, mutta myöntää, että tiedon tulkinta on yhä vaikeaa. Hän näyttää kuvaa tyypillisestä arkipäivästään, jossa stressipiikki nousee ja laskee kokousten tahtiin.

– Emme tiedä, onko tämä hyvä vai huono päivä ja olisinko burnoutissa, jos minulla olisi tällaisia viisi vuotta peräkkäin. Meiltä puuttuu objektiivista vertailutietoa, Forma sanoo.

Hän pitää ajankohtaisena riskinä sitä, että työhyvinvoinnin mittaus siirtyy hallitsemattomasti tutkituista ja hyviksi havaituista tavoista yksilöiden sormiin ja ranteisiin.
– Nämä asiat vaativat vielä paljon tutkimusta, ja sitä mekin teemme, Forma kertoo.

Forma johtaa Työterveyslaitoksella yksikköä, jossa noin 80 asiantuntijaa pureutuu työkykyyn, työuriin, työaikoihin, palautumiseen sekä hyvinvointiteknologiaan. Lisäksi hän johtaa laajaa hanketta, jonka tavoitteena on luoda uudenlainen alusta työterveysalan kehittämiselle. Siihen solahtaa aikanaan myös työelämätiedon koontialusta sekä visiot, joita hän on juuri esittänyt.

– Työterveysalusta on yhteisö, jossa datan hyödyntämistä mietitään yhdessä. Mukana on myös toistensa kilpailijoita, kuten työterveyshuollon yrityksiä, teknologiayrityksiä, IT-taloja sekä työeläke- ja tapaturmavakuuttajia.

Forman työpäiviin on epäilemättä luvassa edelleen stressipiikkejä. Niiden vastapainona hän urheilee lähes päivittäin – ennen kaikkea pyöräilee, ui ja juoksee osana tavoitteellista triathlon-harjoittelua.

– Liikunta auttaa minua palautumaan. On vain järjestettävä riittävästi lepoa, joka tulee yhä tärkeämmäksi iän myötä, 48-vuotias Forma kertoo.

Liikunnan ohella hän kertoo palautuvansa työstä lukemalla tietokirjoja sekä kokkaamalla viikonloppuisin kotona Karjaalla vaimolle ja neljälle pojalle.

Lisäksi tämä valtiotieteen tohtori suorittaa EMBA-tutkintoa Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa sekä kirjoittaa harrastuksenaan blogitekstejä urheilusta ja työelämän asioista. Työelämän asioista?

– Kirjoittaminen on mielestäni virkistävää, Forma selittää virnistellen.