Luovat työyhteisöt haastavat johtamisen taidot

Työkykyjohtamisen ja HR-toimintojen näkökulmasta oopperataloa voidaan verrata kansainvälisiin yrityksiin, joissa työskentelee huippuammattilaisia ja luovia yksilöitä.

Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi on työskennellyt luovien työyhteisöjen kanssa lähes parikymmentä vuotta. Oopperatalon johdossa Kadambi aloitti tammikuussa 2018, joten kuherruskuukaudet ovat jo ohi.

Vuoden aikana osa talon johtoryhmästäkin on vaihtunut, sillä Kansallisbaletin uusi taiteellinen johtaja Madeleine Onne aloitti tehtävässään elokuussa.

Kansallisooppera ja -baletti on iso työnantaja. Kuukausipalkkaisia työntekijöitä on noin 550, ja lisäksi talo palkkaa vuosittain tuhatkunta vierailijaa ja määräaikaista työntekijää.

– Ihmiset ovat intohimoisesti sitoutuneita omaan työhönsä. Silti kaikkien on muistettava, että täälläkin toimivat työelämän normaalit rakenteet ja pelisäännöt, Kadambi muistuttaa.

Kadambi korostaa, että ooppera ja baletti ovat nykyisin tasaveroisessa asemassa. Siksi organisaation rakenteesta ei synny jännitteitä johtamiseen. Tilanne edeltäjän Päivi Kärkkäisen jäljiltä oli hyvä.

– Oopperatalossa olivat asiat siinä mielessä hyvin, että rakenteet ja talous olivat kunnossa. Tänne ei haettu muutosjohtajaa, mutta totta kai kehitämme uutta toimintakulttuuriakin uudistuneen johtoryhmän myötä.

Johtajan tehtävänä on määrittää suuntaviivoja ja luotsata organisaatiota eteenpäin. Oopperan ja baletin lisäksi johtoryhmätasolle asti kuuluvia asioita ovat tuotanto, HR ja talous sekä viestintä ja markkinointi. Siitä seuraa, että Kadambin työpäivä koostuu lukuisista eri kokouksista ylimmän johdon, työryhmien ja sidosryhmien kanssa.

Joka toinen viikko puolestaan suunnitellaan ohjelmistoa pitkälle tulevaisuuteen lähes kymmenen hengen kokoonpanolla.

– Meidän on katsottava ohjelmistoa kokonaisuutena. Reviiritaistelua ei onneksi ole. Kaikilla meillä on vahva näkemys siitä, että teemme tätä työtä yleisölle.

Kadambi on avoin uusille ideoille ja pitää ovensa avoinna niin ideoille kuin ihmisillekin. Luovassa yhteisössä syntyy paljon ideoita.

– Ohjelmistosta vastaavat taiteelliset johtajat. Sparraan heidän kanssaan ideoita matkan varrella. Varsinaiset ohjelmistopäätökset tehdään isommalla kokoonpanolla, jossa arvioidaan niin tuotanto- kuin taiteelliset resurssit sekä pohditaan vahvasti myös myynnin ja markkinoinnin näkökulmaa.

Kadambi lisää, että organisaation eri osissa on asiantuntijuutta, jonka avulla tähdätään tulevaisuuteen. Ratkaisuille saadaan tukea ja selkänojaa asiantuntevalta hallitukselta.

Kaikkia huippuasiantuntijoita – olivatpa he sitten muusikoita tai taiteilijoita, journalisteja tai lääkäreitä – yhdistää Kadambin mukaan kutsumus ammattiin sekä intohimo ja sitoutuneisuus työhön. Asiantuntijoiden kova halu tehdä työtä, kehittyä ja kehittää on myös ehdoton voimavara.

Kadambi saapui haastatteluun suoraan Tuhkimo-baletin harjoituksista. Ensi-ilta oli lähestymässä ja paineet kasvamassa.

Esiintyjien on hallittava joka ilta kokonaisuuksia. Yhdessä produktiossa voi olla jopa 300 henkilöä. Kyse on hyvin fyysisestä suorituksesta, johon osallistuu niin muusikoita, laulajia kuin tanssijoitakin. Joka ilta on latauduttava uudelleen ja uudelleen esitykseen.

– ­Paineensieto ja stressi on hyvin yksilöllistä. Ammattitaito on sen hallintaa, ja siihen meillä on työkaluja. Työyhteisöt tekevät tiivistä yhteistyötä työterveyslääkärien kanssa. Meillä on eri ammattiryhmille tarjolla esimerkiksi mentaalivalmennusta ja fysioterapiaa.

Intohimoiset työntekijät aiheuttavat pääjohtajalle iloa ja huolta. Työkykyjohtamiseen kuuluu vastuunotto ja rajojen opettaminen.
– Haluan katsoa työntekijöitämme, taiteilijoita, monelta kantilta. Haasteena on, että henkilöstö osaisi itse asettaa rajat työn tekemiselle ja oppisi hoitamaan itseään joka tilanteessa.

Hän itse ottaa vastuuta muun muassa siitä, että ihmiset eivät pala loppuun eivätkä tekisi töitä sairaana.
– Tässä kulttuurissa on tyypillistä se, että virheitä vältetään, ja pyritään täydellisyyteen. Talossa kamppaillaan jatkuvasti sen suhteen, mikä riittää.

Koska esimerkiksi balettitanssijoiden eläkeikä on 45 vuotta, työkyvyn ylläpito on hyvin proaktiivista.
– Sekä muusikoiden että balettitanssijoiden ura on verrattavissa huippu-urheilijoiden uraan fyysisen rasituksen vuoksi, Kadambi lisää.

Näin ollen sekä työkyky- että ikäjohtaminen ovat jatkuvasti esillä henkilöstöpolitiikassa.
–  Tämä on hyvin työvoimavaltainen ala, sillä 80 prosenttia oopperatalon kuluista on henkilöstömenoja. Näin ollen uusien työntekijöiden rekrytointiin liittyy monenlaisia haasteita.

Oman erityispiirteensä oopperatalon johtamiseen ja rekrytointiin tuo työyhteisön monikulttuurisuus. Kadambi laskee, että pelkästään vakinaisesta henkilöstöstä löytyy 35 eri kansallisuutta. Kaikkiaan talossa on töissä 46 eri maan kansalaisia.

Miten sitten Kadambi pitää huolta omasta työkyvystään?
– Vaikka puolisoni on johtamiskonsultti, vältämme työasioiden käsittelyä kotona viimeiseen asti. Arki perheen ja lasten kanssa on vastapainoa työlle. Pyrin asettamaan itselleni rajat niin, että kela työpaikalle katkeaa, naurahtaa Kadambi.