Varman matka etätyöhön

Vielä kolme vuotta sitten etätyö kipusi kärkeen epäreilujen asioiden listalla Varman henkilöstökyselyissä. Myynnissä ja asiakasprojekteissa etätyöllä oli pitkät perinteet, mutta monissa muissa tehtävissä etätyö näyttäytyi jonkinlaisena palkintona erinomaisesta suorituksesta tai poikkeuksellisesta luotettavuudesta.

– Ihmiset kokivat, että etätyömahdollisuus riippui myös siitä, kuka sattui olemaan esimiehenä, kertoo Varman HR-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Katri Viippola.

Alkamassa oli iso työkulttuurin kehittämisurakka, ja etätyö nostettiin sen ykköseksi. Ensimmäiseksi etätyölle luotiin yhteiset raamit. Etätyötä tekevän oli osattava käyttää työssä vaadittavia sähköisiä työkaluja, etätyötä tukevia viestintävälineitä ja hallittava oma työnsä ilman jatkuvaa ohjausta. Toki myös työtehtävien oli oltava paikasta riippumattomia, ja useimmilla sellaisia olikin.

Etätyömahdollisuus aukesi samanmuotoisena kaikille varmalaisille yhdessä yössä reilu kaksi vuotta sitten.
– Meidät yllätti se, että koko talo onnistui kerrasta niin hyvin. Vain muutamassa paikassa oli tarkennettava käsityksiä etätyöstä.

Viippolan mukaan osa esimiehistä kaipasi alussa selkeitä sääntöjä ohjaamaan etätyötä, kuten etätyökieltoa maanantaisin ja perjantaisin, mutta tähän ei talossa taivuttu.

– Esimiehen pitää osoittaa luottamusta etukenossa, ja kokemuksemme mukaan asiantuntija lunastaa luottamuksen tekemällä työnsä, Viippola sanoo.

Viippola huomasi, että halu osoittaa luottamusta ajoi osan asiantuntijoista tekemään aluksi jopa liian pitkiä etätyöpäiviä.

– Kiinnostava asiantuntijatyö vie myös helposti mennessään, eikä etätöissä tule välttämättä keskeytyksiä, sanoo HR-partneri Pauliina Heiskanen.

Hän pitää tärkeänä, että esimiehet ottavat tilanteen puheeksi, jos etätyö tuntuu verottavan asiantuntijan hyvinvointia – tai tiimin yhteishenkeä.
– Tiimin kannattaa myös sopia yhdessä omat pelisääntönsä. Esimerkiksi meillä on tiimissä tapana, että kerromme toisillemme, milloin olemme etänä, ja tietyissä kokouksissa olemme kaikki läsnä toimistolla, Heiskanen kertoo.

Etätyö haastaa väistämättä esimiehen mutta myös asiantuntijan. Heiskanen painottaa, että etätyö on kuitenkin vain yksi osa työkulttuurin muutosta, joka edellyttää joka tapauksessa uusia taitoja eli itsenäisyyttä ja yhteistyötä.

– Vastuu omasta työstä on kasvanut yhä isommaksi, ja jokaisen on tiedettävä omat tavoitteensa ja johdettava itseään. On hallittava ajankäyttöä, haettava aktiivisesti apua ja tietoa, tarjottava niitä muille ja tehtävä yhteistyötä. Kaiken kaikkiaan ihmistaitojen osaaminen korostuu, Heiskanen sanoo. Hän huomauttaa, että ihmistaitoja tarvitaan etätyössäkin ja niitä voi myös kehittää.

–  Olemme tarjonneet valmennusta muun muassa siihen, miten kokouksen vetäjä voi ottaa huomioon kaikki osallistujat silloinkin, kun osa osallistuu Skype-yhteyden kautta, Viippola kertoo.

Hän ei pelkää, että etätyön helpottaminen tyhjentäisi toimiston lopulta kokonaan.
– Meillä on vastaremontoitu monitilatoimisto, tosi hyvä ruoka ja sairaan hyviä työkavereita, ja meillä on yleensä aika hauskaa, Viippola perustelee nauraen.

Myös Heiskanen vakuuttaa, että etätöissä tulee aika pian ikävä työpaikan sosiaalisuutta. He pitävät kuitenkin tärkeänä, että myös etätyöpäivää saa keventää hyvällä omallatunnolla.

– On aivan sallittua lähteä kesken etäpäivän tunniksi lenkille tai käydä kaupassa. Tärkeää on kuitenkin olla työyhteisön tavoitettavissa, Viippola sanoo.

Hän suosittelee satunnaisia etätöitä jokaiselle esimiehelle. Näin esimies oppii, millaista tukea etätyöläiset tarvitsevat, ja hän voi esimerkillään osoittaa, että arvostaa etätyön tekemistä, vaikka onkin roolinsa puolesta paljon toimistolla.

Viippola odottaa jo vaihetta, jolloin ei enää puhuta erikseen etätyöstä vaan yleisesti vain työstä, jota tehdään missä tehdään. Hän uskoo, että etätyömahdollisuus alkaa olla jo perusedellytys, kun yritykset kisaavat osaajista.

– Etätyö on osa vastuullista, hyvää työkulttuuria, eikä joidenkin etuoikeus. Ja pian tulee varmasti taas uusia tapoja tehdä työtä.