Työtä voi johtaa aivoystävällisesti - näin eroon sälätyöstä

Sähköpostiin satelee viestejä, puhelin pirisee, ja avokonttorin hälinä katkaisee tuon tuosta ajatukset. Kuulostaako tutulta?

Hektinen työelämä laittaa aivojen sietokyvyn koville. Johtajilla ja esimiehillä on keskeinen rooli siinä, että työntekijät jaksavat ja kaikkien työkuorma pysyy kohtuudessa, muistuttaa aivotutkija Mona Moisala.

– Oleellista on, että työtehtäviin keskittymiselle annetaan aikaa. Se edistää työtehoa ja motivaatiota. Työhyvinvointikin paranee.

Moisala on psykologian tohtori, joka tutkii aivojen toimintaa ja aivojen tiedonkäsittelykykyyn vaikuttavia tekijöitä. Hän on tutkimuksissaan selvittänyt esimerkiksi sitä, miten jatkuva monisuorittaminen vaikuttaa keskittymiskykyyn.

Marraskuun lopulla Moisala puhui aivoystävällisestä johtamisesta Varman Varmasti-asiakastapahtumassa.

Monen tietotyöläisen työpäivä koostuu intensiivistä keskittymistä vaativista tehtävistä, esimerkiksi raporttien kirjoittamisesta. Lisäksi päivä täyttyy lukuisista sälähommista, jotka nielaisevat helposti leijonanosan työajasta.

– Päivä saattaa mennä siihen, että vastailee viesteihin ja rientää palaverista toiseen. Silloin varsinainen ydintyö voi jäädä kokonaan tekemättä. Työntekijälle jää helposti tunne, että on ihan poikki, mutta ei ole silti tyytyväinen tekemäänsä, Moisala sanoo.

Hän on havainnut, että monella työpaikalla vallitsee kulttuuri, jossa viesteihin odotetaan välitöntä vastausta ja työhönsä keskittynyttä kollegaa voi häiritä pienelläkin asialla.

– Tällaisesta kulttuurista tulisi pyrkiä pois ja kunnioittaa työntekijän oikeutta tehdä työtä rauhassa. Työntekijän tai esimiehen ei tarvitse olla koko ajan tavoitettavissa, ellei kyse ole päivystystyöstä vaikkapa sairaalassa.

Moisala suosittelee, että työpaikalla pohdittaisiin yhdessä keskittymiskykyä parantavia työtapoja ja luotaisiin näissä asioissa yhteisiä pelisääntöjä.

Esimies voi myös vaikuttaa yksittäisen työtekijän työtehtävien määrään ja töiden jaksottamiseen. Moisala huomauttaa, että monen tehtävän hoitaminen samanaikaisesti limittäin ja lomittain voi olla erittäin haitallista keskittymiskyvylle.

– Esimies voi miettiä, kuinka paljon pieniä töitä työntekijälle on sälytetty. Oleellista on vähentää sälätyötä ja antaa mahdollisuus keskittyä ydintehtäviin.

Moisalan mielestä ideaalitilanteessa työntekijä voi keskittyä yhteen työtehtävään kerrallaan, pitää sen jälkeen tauko ja siirtyä vasta sitten seuraavan haasteen pariin.

Hyvä esimies myös luo työpaikalle ilmapiirin, jossa uskalletaan puhua ikävimmistäkin asioista, esimerkiksi työkuorman kohtuuttomasta kasvusta.

– Jos työntekijä tunnistaa rasittumisen, hän uskaltaa mennä esimiehen puheille. Näin voidaan yhdessä miettiä, mitkä työtehtävät ovat oikeasti tärkeitä ja miten työtaakkaa voidaan keventää.

Moisala kehottaa ottamaan työntekijän puheet vakavissaan, sillä rasittumisen ja stressin ottaminen puheeksi esimiehen kanssa ei ole välttämättä helppoa.

– Alaisten palaute pitää ottaa tosissaan. Hyvä esimies arvostaa sitä, että työntekijä pitää itsestään huolta ja tunnistaa itsessään uupumisen oireet. On parempi ehkäistä työuupumus ennalta kuin, että työntekijä joutuu sairauslomalle.

Aivoystävälliseen johtamiseen kuuluvat Moisalan mielestä olennaisesti myös työntekijöiden motivointi ja kannustaminen.

– Kannattaa nostaa esille onnistumisia sen sijaan, että sätitään mahdollisista lipsahduksista. Kannustava palaute on pitkällä aikavälillä tehokkain keino vaikuttaa ihmisen käytökseen.

Moisala huomauttaa, että motivoitunut ja työssään viihtyvä työtekijä myös oppii parhaiten uusia asioita.

– Positiiviset tunteet aktivoivat aivoja siten, että tieto tallentuu muistiin paremmin.

Nykypäivän työelämässä edellytetään jatkuvaa uuden oppimista. Moisala suosittelee, että isojen koulutuskokonaisuuksien sijaan uusia asioita opittaisiin ja omaksuttaisiin pienissä erissä.

– Aivoille on parempi, jos intensiivisiä koulutuksia on jaoteltu pienempiin osiin kuin, että joutuisi yhdellä kerralla omaksumaan ison määrän tietoa.

Lisäksi on tärkeää, että vastaopittuja asioita kerrataan. Esimerkiksi koulutuksen jälkeen kurssilla olleita asioita voidaan käydä 1–2 viikon jälkeen läpi työporukan kanssa.

– Näin herätellään muistijälkeä aivoissa, jolloin asiat jäävät paremmin mieleen.