Näin tehdään vastuullisuusloikka – Stena Recycling ottaa koko henkilöstön mukaan kiertotalouden edistämiseen

Vastuullisuus ja yritysvastuu mullistavat työn kulttuuria monissa yrityksissä. Joillakin aloilla tarve toteuttaa kestävän kehityksen arvoja on kuitenkin muita perustavanlaatuisempi. Yksi sellainen on kierrätysala, jossa kehitetään jatkuvasti uusia kiertotalouden ratkaisuja.

– Koko ala on siirtymässä rahavetoisesta liiketoiminnasta arvopohjaiseen liiketoimintaan, jossa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen merkitys kasvaa, kuvaa Niclas Sacklén, Stena Recycling Suomen toimitusjohtaja.

Osana Stena Metall -konsernia toimiva Stena Recycling kerää ja jalostaa Suomessa erityisesti rautaa ja metalleja, vaarallisia jätteitä sekä sähkö- ja elektroniikkajätettä. Tulevaisuudessa yrityksen tavoitteena on kierrättää elinkaarensa päähän tulleet tuotteet jopa sataprosenttisesti, ja näin maksimoida maapallon uusiutumattomien resurssien kierrätys. Esimerkiksi uusia autoja suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa niin, että kaikki osat on mahdollista kierrättää uudeksi raaka-aineeksi.

– On yhä tärkeämpää miettiä jo tuotteita suunniteltaessa elinkaaren toista päätä – tuotteen kierrätysastetta. Vain siten voimme jättää maailman siihen kuntoon, että myös tulevat sukupolvet pystyvät elämään täällä, Sacklén sanoo.

Uusi tarve kiertotalouden moniosaajille

Stena Recycling valmistautuu vastuullisuusloikkaansa koko organisaation voimin. Parhaillaan työn alla on uusia kiertotalousratkaisuja kartoittava strategiatyö, johon osallistetaan henkilöstöä ympäri organisaatiota. Lisäksi käytössä on jatkuvan parantamisen malli, jolla etsitään uusia tapoja kehittää yrityksen toimintatapoja.

Kierrätysalan murros on vaikuttanut merkittävästi Stenan osaajatarpeeseen.

– 10 vuotta sitten alalla riitti, että tunsi kierrätysmateriaalit ja osasi päässälaskut. Nykyään tarvitaan korkeasti koulutettuja kiertotalouden asiantuntijoita, jotka ymmärtävät liiketoimintaa, eri aineiden ominaisuuksia sekä niiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Hiilijalanjälki on työssämme tärkeä mittari, Sacklén sanoo.

Hänen mukaansa osaajien vaatimustason noustessa myös vaatimukset työnantajalle kasvavat. Siksi siirtymä kohti kiertotaloutta on lisännyt myös tarvetta panostaa entistä enemmän johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin.

– Johtoryhmän kokousten ensimmäinen aihe on aina henkilöstön turvallisuus ja hyvinvointi.

Ennakoiva työkykyriskien tunnistaminen korostuu muutoksessa

Myös Stena Recyclingin henkilöstöjohtaja Sini Simonen tuo esiin henkilöstöstä huolehtimisen tärkeyden muutostilanteessa.

–Tehtävämme on varmistaa, että perusasiat ovat kunnossa eli henkilöstömme on motivoitunut, osaava ja työkykyinen. Ja kun asiat muuttuvat, tarjoamme tukea, Simonen sanoo.

Yhteistyössä Varman ja työterveyshuollon kanssa Stenalla on tarkasteltu työkykyketjun toimivuutta rekrytoinnista työsuhteen päättymiseen. Sen myötä on esimerkiksi kehitetty etäperehdytysmateriaaleja sekä otettu käyttöön perehdytyksen palautekeskustelut sekä lähtökeskustelut työsuhteen päättyessä.

Stena on järjestänyt työntekijöilleen myös hyvinvointikeskusteluja ja -valmennuksia. Valmennuspilottiin osallistuneet työntekijät seurasivat palautumistaan Oura-hyvinvointisormuksen avulla ja pääsivät tarvittaessa keskustelemaan palautumisen keinoista henkilökohtaisen valmentajan kanssa.

– Olemme myös kannustaneet esihenkilöitämme keskustelemaan hyvinvointiasioista säännöllisesti kahden kesken, vaikka huolenaiheita ei edes olisi. Se on aitoa varhaista välittämistä, Simonen sanoo.

– On todella hienoa, että yritys haluaa toimia näin vastuullisesti myös henkilöstöasioissa. Se on luontevaakin silloin, kun liiketoiminnan ytimessä on vastuullisuus, Varman asiakkuuspäällikkö Tiina Kärki sanoo.

Toimistoissa työskentelevien tietotyöläisten lisäksi noin puolet Stenan henkilöstöstä työskentelee metalli- ja rautaromun parissa manuaalisesti tai raskaita koneita käyttäen.

– On tärkeää, että tunnistamme työntekijöiden erilaiset tarpeet ja otamme kaikki mukaan muutostyöhön, Simonen sanoo.