Ketterässä moniosaajatiimissä ei esihenkilö hengitä niskaan

Ilmari Halme on työskennellyt Varmassa noin kaksi vuotta ja hyödyntänyt ketteriä työtapoja alusta asti.
Varmassa Business Designerina työskentelevä Ilmari Halme tekee pääosan työstään ketteriä työtapoja hyödyntävässä itseohjautuvassa tiimissä. Eri puolilta organisaatiota kootut asiantuntijat työskentelevät tiimissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Vastuu työtapojen valitsemisesta ja samalla työn etenemisestä on tiimillä itsellään.

Varmassa itseohjautuvien moniosaajatiimien syntymisen taustalla on jatkuva pyrkimys löytää parempia ja tehokkaampia tapoja tehdä työtä. Varmalaisten työkulttuuria on kehitetty päämäärätietoisesti usean vuoden ajan ja erilaisia yhteistyön muotoja haetaan jatkuvasti lisää.

Halmeelle itse- tai paremminkin yhdessäohjautuvuus ja ketterät työtavat ovat sopineet alusta asti hyvin.

­– Haen usein palautetta ja yritän pysyä asioiden pulssilla. Kun oma tietämys loppuu, kysyn empimättä apua kollegoilta. Samalla pyrin itse jakamaan aktiivisesti tietoa omista tekemisistäni: mitä teen juuri nyt ja minne olemme menossa, Ilmari kertoo.

Halme on työskennellyt Varmassa noin kaksi vuotta. Ketterät työtavat olivat hänelle entuudestaan tuttuja, ja hän on hyödyntänyt niitä omassa työssään alusta asti. Viimevuosina ketteriä menetelmiä ja itseohjautuvaa työtä on alettu käyttää Varmassa laajemmin.

Vaatimukset esihenkilöiden osaamiselle isossa muutoksessa

Perinteiseen ylhäältä johdettuun työhön tottuneelle työntekijällä itseohjautuvuus ja ketteriin menetelmiin mukautuminen voi aiheuttaa haasteita, mutta paljon opittavaa on myös esihenkilöillä. Päivittäisen työn johtamisen sijaan esihenkilön rooli painottuu itseohjautuvassa organisaatiossa enemmän sparraamiseen ja mahdollisuuksien luomiseen omalle tiimille.

Varmassa kasvujohtajana työskentelevä Hanna Haikonen vastaa Varman markkinoinnista ja kasvun tuesta. Hanna on IT-taustansa vuoksi tottunut itseohjautuvuuden ajatukseen ja ketteriin menetelmiin myös esihenkilönä.

– Oma asenne ja työhön suhtautuminen ovat tärkeässä roolissa sekä esihenkilöllä että tiimiläisellä. Tiimillä on yhteinen tavoite, eikä omaa roolia voi tuijottaa liian tarkasti. Työlle on oltava selkeät raamit, jotta jokainen tietää, mistä voi päättää itsenäisesti, mutta muutoin tiimiläiset paikkaavat toinen toisiaan ja esihenkilö pyrkii luomaan olosuhteet, jossa jokainen voi tehdä parhaansa, Hanna kuvailee sekä omaa rooliaan esihenkilönä että koko itseohjautuvan tiimin toimintaa.

Varman HRD-päällikkö Pauliina Heiskanen on samaa mieltä vaatimuksista, joita itseohjautuvuus asettaa esihenkilötyölle ja johtamiselle.

– Esihenkilötyötä ja johtamista tarvitaan ehdottomasti edelleen. Päätökset ja kontrolli eivät kuitenkaan ole enää yhden ihmisen takana. Kysymys on enemmän sparraamisesta, valmentamisesta, esteiden raivaamisessa ja mahdollisuuksien luomisesta. Esihenkilö ei tietenkään voi olla jokaisen asian suurin asiantuntija, Pauliina naurahtaa.

Kilpailua parhaista työntekijöistä

Yleinen työn murros on johtanut tiimejä toimimaan entistä vahvemmin itseohjautuen. Vanhoilla työnteon tavoilla ei myöskään enää yksinkertaisesti saavuteta parhaita tuloksia. Tämä tulee esiin myös rekrytoitaessa uusia työntekijöitä.

– Etenkin nuoret työnhakijat ovat kasvaneet moderniin työkulttuuriin ja odottavat työltä merkityksellisyyttä ja mahdollisuutta toimia itseohjautuen. Etätyömahdollisuus ja vastaavat työnjoustot alkavat olla perusedellytys ja oletusarvo, kuvailee Pauliina.

Parhaista osaajista kilpailtaessa kaikkien osatekijöiden on oltava kunnossa, ja työ asiantuntijaorganisaatioissa muuttuu joka tapauksessa siihen suuntaan, että asiantuntijoiden on kyettävä toimimaan itsenäisesti ja johtamaan omaa tekemistään.

Etenkin nuoret työnhakijat ovat kasvaneet moderniin työkulttuuriin ja odottavat työltä merkityksellisyyttä ja mahdollisuutta toimia itseohjautuen.

Tulevaisuudessa kaikki sellaiset työtehtävät, jotka on mahdollista ohjeistaa tarkasti, ovat robottien tehtävissä. Ihmisen työpanosta tarvitaan, kun tehtävä edellyttää inhimillistä otetta ja ongelmanratkaisukykyä.

Epäonnistuminen kuuluu asiaan

Yksi oleellinen osa ketterää toimintatapaa on kokeileminen. Kokeilukulttuuria on pyritty muutenkin lisäämään kehitettäessä Varman työkulttuuria. Kun asioita lähdetään kokeilemaan, niitä pitää myös seurata tarkasti. Jos kokeilu ei tuota toivottua tulosta, siihen reagoidaan ja siirrytään eteenpäin.

Perinteisissä toimintamalleissa ei ole ollut tavatonta, että samaan tiimiin kuuluvat ihmiset eivät kovinkaan tarkkaan ole tienneet, mitä vieruskaveri tekee. Ketterässä toimintamallissa pyritään mahdollisimman suureen avoimuuteen, jossa kaikki työvaiheet ovat kaikkien nähtävissä. Tämä auttaa myös työkuorman tasapainottamista.

Vaikka tiimi ei toimisikaan pelkästään ketterien menetelmien mukaisesti, hyviä periaatteita ketteryydestä ja itseohjautuvuudesta voidaan hyödyntää kaikissa tiimeissä. Jotain Varman arvomaailmasta ja työkulttuurista kertoo jo pelkästään se, että täällä todella pääsee kokeilemaan.

Itseohjautuva tiimi

  • Esihenkilö ei määrittele sitä, miten töitä edistetään.
  • Tiimi yhdessä vastaa töiden sujumisesta.
  • Esihenkilö tukee, sparraa ja varmistaa tiimille onnistumisen edellytykset.
  • Tiimiläisillä on itsenäinen työote ja vastuu omasta tekemisestään.

Ketterät työmenetelmät

  • Projektia tai työkokonaisuutta ei suunnitella tarkasti ennalta, vaan työn edetessä tehtävät muutokset kuuluvat asiaan.
  • Työtä tehdään osakokonaisuuksissa, joita voidaan edistää jäämättä odottamaan edellisen vaiheen valmistumista.
  • Työn tuloksia arvioidaan säännöllisesti ja tekemistä muutetaan nopeasti tarpeen mukaan.
  • Läpinäkyvyys: Tiimin tekemisestä viestitään aktiivisesti ja työtehtävät ja vaiheet pidetään kaikkien nähtävillä.
  • Kokeilukulttuuri: Uusia menetelmiä ja ideoita testataan aktiivisesti käytännössä.
  • Asioita edistetään ryhmänä ilman, että tehtävät ovat yksittäisen henkilön työpöydällä.