Nuorista ja Suomen tulevaisuudesta pitää kantaa yhteistä vastuuta

Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström (vas.) ja Varman toimitusjohtaja Risto Murto suosittelivat, että Suomessa panostetaan entistä enemmän syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseen. Diakonissalaitos ja Varma ovat käynnistämässä yhteistyötä Vamos-hankkeessa.
Nuorisotyöttömyydestä sekä monien nuorten syrjäytymisestä ja työkyvyttömyydestä voi tulla Suomelle vielä raskas jälkilasku. Siksi haasteeseen pitää tarttua nopeasti ja yksissä tuumin, todettiin Varman ja Diakonissalaitoksen järjestämässä Talous ja työvoiman tulevaisuus -seminaarissa.

Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus, räppäsi aikanaan Pikku-G.

Lausahdus on edelleen ajankohtainen, sillä Suomen tulevaisuus lepää jatkossakin nuorison varassa. Vauhdilla ikääntyvä kansakunta tarvitsee jo kuluvan vuosikymmenen aikana kosolti uusia käsipareja, jotka korvaavat eläkkeelle siirtyviä ikäluokkia ja varmistavat eläkejärjestelmämme kestävyyden.


– Jos katsomme 10–15 vuotta eteenpäin, niin meillä ei ole varaa menettää yhtään suomalaista työelämästä, Varman toimitusjohtaja Risto Murto totesi.

Tummana pilvenä taivaalla on kuitenkin sitkeä ja koronan myötä edelleen synkentynyt nuorisotyöttömyys. Samalla näyttää kasvavan myös työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytyneiden nuorten joukko, varoitti Varman toimitusjohtaja Risto Murto esityksessään.

– Jos katsomme 10–15 vuotta eteenpäin, niin meillä ei ole varaa menettää yhtään suomalaista työelämästä. Heidät ja erityisesti nuoret tarvitaan mukaan myös eläketurvajärjestelmämme toimivuuden takaamiseksi, Murto painotti.

Mielenterveysongelmat iso murhe

Näkemystensä taustaksi Murto tarjoili tilastotietoja. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien alle 30-vuotiaiden määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Useimmiten työkyvyttömyyden taustalla ovat mielenterveyteen liittyvät ongelmat, jotka ovat lisääntyneet etenkin nuorilla naisilla. Ne ovat myös yleisin nuorten sairauspoissaolojen syy.

– Perinteisten fyysisten vaivojen tilalle ovat tulleet toisenlaiset ongelmat. Meidän on näköjään edelleen vaikea kysyä kollegalta tai kaverilta, kuinka sinulla menee tai mitä kuuluu. Selkävaivoista on sen sijaan aina helppo puhua, Murto totesi.

Tilanne onkin hänen mielestään nurinkurinen: suomalaiset ovat lähtökohtaisesti terveempiä, onnellisempia ja työkykykyisempiä kuin koskaan ennen. Myös elintasomme on entistä korkeampi.

Samaan aikaan meillä on kuitenkin kasvava joukko nuoria, jotka eivät saa elämästään lainkaan kiinni – koulut jäävät kesken, tutkinnot suorittamatta ja oma hyvinvointi murenee mielenterveyden mukana.

– Jokin meillä on vain mennyt tässä kohtaa pieleen. Ongelma on niin iso, että se vaatii yhteiskunnan kaikkien toimijoiden yhteistä panosta varhaiskasvatuksesta ja koulusta lähtien, Murto painotti.

Työ on tie tulevaisuuteen

Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström oli Murron kanssa samoilla linjoilla. Hän kantoi huolta etenkin nuorisotyöttömyydestä. Nuorten työllisyystilanne on koronakuukausina heikentynyt muita ikäryhmiä enemmän.


– Nuoret tarvitsevat kokemuksia, harjoittelua, rohkaisua ja esikuvia. Se ei kuitenkaan onnistu ilman työmahdollisuuksia, korosti Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström.

– Alle 30-vuotiaiden työttömyysaste oli kesällä jo 16 prosentin tasolla, kun se vanhemmissa ikäluokissa oli alle puolet tästä. Asia on silti jäänyt varsin vähälle huomiolle, Holmström harmitteli.

Samalla hän painotti, että nuoret haluavat tehdä töitä ja ymmärtävät itsekin, että työpaikan kautta itsenäistytään, saadaan oma elämä järjestykseen ja tullaan osaksi yhteiskuntaa.

Nyt monien tulevaisuudenusko on kuitenkin kovalla koetuksella.

– Nuorten tietoisuus täyttyy tällä hetkellä talouden ja yritysten alamäestä, lomautuksista ja irtisanomisista. Se on aika synkkä tulevaisuudenkuva juuri työelämään siirtyville. Kysymys kuuluukin, annammeko nuorille edes mahdollisuuden työhön, Holmström muistutti.

Korona voi pahentaa kahtiajakoa

Risto Murron tavoin Holmström toivoi lisäpanoksia ja huomiota etenkin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi. Tällä saralla Diakonissalaitoksen Vamos ja Varma ovatkin käynnistämässä yhteistyötä.

Viime vuonna Vamos tavoitti noin 2 000 nuorta, joista yli puolet eteni työ- ja koulutuspolulla. Työllistyneitä oli 13 prosenttia ja joka kolmas jatkoi koulutukseen. Loput aktivoituivat tukitoimiin, kuten työkokeiluihin.

– Nuoret tekevät mieluummin töitä kuin elävät tukien varassa. Työllä pitää kuitenkin olla heille myös jotain annettavaa eli sillä on oltava muutakin kuin vain välinearvoa, Holmström tähdensi.

Nuorten työllistäminen ja oven raottaminen työelämään onkin hänen mielestään tämän päivän todellista vastuunkantoa ja huolenpitoa. Tässä työssä tarvitaan kaikkien yhteistä panosta.

– Nuoret tarvitsevat kokemuksia, harjoittelua, rohkaisua ja esikuvia. Se ei kuitenkaan onnistu ilman työmahdollisuuksia. Vaarana on, että tätä menoa nuoret ikäluokat jakautuvat koronakriisin jälkeen vielä selkeämmin hyvin pärjääviin sekä niihin, joilla menee entistä huonommin.

www.hdl.fi/vamos/