– Olisi mielenkiintoista tutkia pääomasijoittamista, mutta mistä saisi dataa?
Sitä pohtivat Aalto-yliopiston rahoituksen opiskelijat Harri Iisakka ja Olli-Markus Savolainen viime vuonna.
Toisin kuin pörssinoteeratuista sijoituksista, pääomasijoituksista on heikosti julkista dataa saatavilla. Niinpä oli tarpeen löytää sijoitusalan toimija, jolta saisi tutkimukseen tarvittavaa dataa. Iisakka ja Savolainen kirjailivat ”kylmäyhteydenoton” sähköpostilla Varmaan ja melkein hämmästyivät, kun viestiin vastattiin nopeasti ja kiinnostuneina.
Yhteistyö laitettiin alulle, tutkimusaihetta hiottiin ja datasta tehtiin salassapitosopimus niin opiskelijoiden kuin ohjaavien professoreiden kanssa. Lopuksi Iisakka ja Savolainen päätyivät istumaan Varman toimistolle ja analysoimaan dataa Varman pääomasijoitusten tietokannoista. Dataongelma oli taklattu, ja mukavana kylkiäisenä opiskelijat saivat työpisteen sekä pääsyn henkilöstöravintolan lounaalle ja toimiston kuntosalille.
– Melkoista herkkua opiskelijoille, he sanovat.
Miesten pro gradu -tutkimuksessa pureuduttiin siihen, miten pääomasijoittajien toimiala-allokaatiot pystyisivät ennustamaan vastaavien julkisesti noteerattujen toimialojen kehitystä. Eli jos seurataan, mihin pääomasijoittajat sijoittavat, voidaanko samoilla ostopäätöksillä pörssissä saavuttaa parempia tuottoja kuin muilla menetelmillä.
– Pääomasijoittajat seuraavat yrityksiä ja markkinaa aktiivisesti ja heillä on käytössään paljon resursseja – ja heidän sijoitushorisonttinsa on pitkä, joten voisi olettaa, että he pystyisivät tekemään keskimääräistä sijoittajaa parempia sijoituspäätöksiä, he perustelevat.
Tutkimus osoitti, että pääomasijoittajat ovat haistaneet oikeassa vaiheessa tuottoisia trendejä, esim. teknologiayhtiöiden nousun ja vähittäiskaupassa tapahtuneet muutokset.
Yhteistyö palkitsi puolin ja toisin
Tutkimusyhteistyö osoittautui hedelmälliseksi ja onnistuneeksi kummallekin osapuolelle, niin opiskelijaparille kuin Varmalle.
– Etukäteen meillä oli Varmasta sellainen mielikuva, että se on iso, vaikutusvaltainen ammattisijoittaja. Vaikka Varman maine on opiskelijapiireissä hyvä, olimme silti vaikuttuneita siitä, miten siistejä, kansainvälisiä juttuja Varmassa tehdään ja miten huippua tekemisen taso on. Ennen kaikkea yllätti se, miten ystävällisesti siellä suhtauduttiin yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa, Savolainen kertoo.
Savolainen ja Iisakka sanovat, että yksi yhteistyön hedelmistä oli se, että he saivat varmalaisilta asiantuntijoilta sellaisia käytännön ruohonjuuritason näkökulmia, joita akateeminen kirjallisuus ei olisi pystynyt tarjoamaan.
Ja toisaalta tuoreinta akateemista tietoa siirtyi pöydän toiselle puolelle pääomasijoittajille, minkä takia myös Varman sijoitustoiminnossa oltiin tyytyväisiä projektiin.
– Yliopistoyhteistyö voi parhaimmillaan olla yritykselle antoisaa: opiskelijat haastavat hyvillä kysymyksillään, ja toisaalta saimme hyvän tilannekatsauksen pääomasijoitusten tuoreimmista tutkimuksista. Samalla saimme ulkopuolista ja akateemisin metodein vahvistettua näkemystä ajatuksiimme, sanoo Varman pääomasijoitusjohtaja Markus Aho.
– Meikäläiseen teki erityisesti vaikutuksen Harrin ja Olli-Markuksen reipas ja ennakkoluuloton asenne sekä erittäin huolellinen valmistautuminen, listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Mikko Koivusalo lisää.
Koivusalon mukaan Varman sijoitustoiminnassa on suhtauduttu lähtökohtaisesti avoimesti tutkimushaastatteluihin ja projekteihin. Aiemmin pro graduja on tehty mm. hedgerahastosijoitusten vastuullisuudesta ja pääomasijoitusten velkarakenteista.
Iisakan ja Savolaisen pro gradu -tutkimus sai erinomaista palautetta myös Aalto-yliopistolta, sillä he saivat työstä korkeimman mahdollisen arvosanan 5.
Harri Iisakka (kesk.) pääsi graduprojektissaan tutustumaan Varman sijoitustoiminnon osaajiin Markus Ahoon (vas.) ja Mikko Koivusaloon. Kuvasta puuttuu graduparin toinen osapuoli Olli-Markus Savolainen, jonka uusi työpaikka kuljetti Lontooseen.
Työn merkityksellisyydellä on väliä
Kun opiskelijat valmistuvat ja valitsevat ensimmäisiä työpaikkojaan, on monelle tärkeää päästä tekemään yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä.
– Yhteiskunnallinen merkityksellisyys on tosi tärkeää. Rahoituksen opiskelijat ovat kokemukseni mukaan hyvin kunnianhimoisia ja määrätietoisia. Työltä toivotaan kiinnostavuutta ja mahdollisuutta päästä oppimaan ja kokemaan asioita. Samoin moni haluaa, että työ on tasapainoinen osa elämän kokonaispalettia. Joustavuus, työkulttuuri ja hyvinvointi ovat asioita, jota punnitaan, kun mietitään omaa suuntaa, Iisakka ja Savolainen sanovat.
Harri Iisakalle työpaikan etsintä ei ole vielä päällimmäisenä mielessä, koska hän viimeistelee vielä diplomi-insinöörin opintojaan. Niiden rinnalla hän pyörittää opiskelijavetoista pääomarahastoa. Tulevaisuudessa Iisakka näkee itsensä työskentelemässä sijoittamisen parissa tai pääomaomisteisessa yrityksessä.
– Jokin yrittäjämäinen uravaihtoehto sopisi minulle. Pitkällä tähtäimellä haluaisin työn, jossa voisin antaa takaisin yhteiskunnalle, Iisakka sanoo.
Savolainen on vastikään muuttanut Lontooseen, jossa hän työskentelee Goldman Sachs -investointipankissa.
– Täällä ollaan nyt kartuttamassa kansainvälisiä taitoja, mutta mielessä on Suomeen paluu enemmin tai myöhemmin, hän sanoo.