Varman, Itlan ja Talous ja nuoret TAT:n 29.9. järjestämä Hyvää työtä nuori -tapahtuma kokosi verkkoon monisatapäisen yleisön. Tapahtumassa keskusteltiin siitä, mitä nuoret ajattelevat tulevaisuudesta ja työelämästä, sekä miten eri yhteiskunnan toimijat voisivat tukea nuorten hyvinvointia ja työelämään kiinnittymistä.
Tapahtumassa kuultiin niin tutkijoiden, yritysten edustajien kuin nuorten itsensä puheenvuoroja ja näkemyksiä aiheen ympäriltä. Tapahtuman tavoitteena oli tarjota konkreettisia ratkaisuja vietäväksi osaksi omaa työtä ja arkea. Puheenvuoroja seurasi ja kommentoi eri taustaisista ja ikäisistä nuorista ja aikuisista koostuva raati, jonka jäsenet Vanessa Peitilä, Nea Hjelt ja Daniel Lammi summaavat tunnelmia nyt tapahtuman jälkeen.
– Oli hienoa, että asian ympärille oli kerääntynyt siitä kiinnostuneita ihmisiä, joilla on samankaltaiset ajatukset siitä, mitä tulevaisuuden työelämä vaatii, kertoo Hjelt.
Merkityksellisyys ei tarkoita kaikille samaa
Monissa puheenvuoroissa nousi esiin työn merkityksellisyys. Muun muassa Tokmannin ja Elisan nuoret työntekijät kertoivat, mitä merkityksellinen työ tarkoittaa heille. Yhdelle merkityksellisyyttä tuo työyhteisö, toiselle mahdollisuus kehittyä ja edetä työssä.
– Kommentoin myös raadin puheenvuorossa, että merkityksellisyys on eri ihmisille eri asioita. Itselleni työ on merkityksellistä, kun voin olla muille avuksi oman osaamisen ja kokemuksen kautta, kertoo opiskelija, Porvoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Nea Hjelt.
Merkityksellisyyden tavoittelu voi myös luoda paineita onnistua ja menestyä. Kuten Hyvää työtä nuori -tapahtuman panelisti, artisti ja DJ Yeboyah muistutti, että myös keskeneräisyys ja suunnan muuttaminen on sallittua: jos itsestä löytyy motivaatiota ja halua, voit tehdä, mitä haluat.
Hyvää työtä nuori -verkkotapahtuman raati (kuvassa selin) kommentoi tapahtuman puheenvuoroja.
Tue ja kannusta, älä siirrä ennakkoluuloja
Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden ja Transval Henkilöstöratkaisujen puheenvuoro antoi äänen myös niille, joille työelämään pääsy voi olla haastavaa ja jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Varman ja Vamoksen yhteinen Nuoret työelämään -ohjelma kannustaa yrityksiä tukemaan nuorten työllistymistä.
– On hienoa, että nuorelle tarjotaan ohjelman kautta rinnalle henkilö, joka tukee ja vahvistaa vahvuuksien tunnistamista. Näin nuori uskaltaa ottaa askelia yksin kohti työelämää, sanoo Vanessa Peitilä, joka opiskelee viittomakielen tulkiksi ja työskentelee opintojen ohella Tukenasi ry:ssä.
Syrjäytymisen taustalla saattaa olla sukupolvet ylittävä kierre; kun vanhemmilla ei ole näyttää esimerkkiä työelämään, voi lapsenkin olla vaikea saada kiinni opiskelu- tai työpaikasta. Myös TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2021 -tuloksissa korostui, miten vanhempien koulutustausta ja työllisyystilanne vaikuttavat vahvasti nuoren valintoihin ja halukkuuteen opiskella.
Itse perheensä ainoana korkeasti kouluttautuneena Peitilä haluaa korostaa, ettei vanhempien tule siirtää omia ennakkoluulojaan nuoren harteille, vaan tukea ja kannustaa.
– Kun nuori saa itse tehdä päätöksen ja valinnan opiskelupaikasta, se lisää tunnetta, että hänen kykyynsä tehdä oikeita valintoja luotetaan, Peitilä lisää.
Reitti työelämään voi olla myös yrittäminen
Yrittäjyys ja itse itsensä työllistäminen nousivat esiin erityisesti puheenvuorossa, jossa nuoret yrittäjät keskustelivat oman osaamisen hyödyntämisestä ja hyvän työelämän rakentamisesta oman yrityksen kautta.
Daniel Lammi toimii myös itse opiskelujen ohella yrittäjänä omassa valmennusyrityksessään. Hän korostaa, että yrittäjyys leimataan yleensä vaikeaksi, vaikka oikeasti pitäisi vain lähteä rohkeasti toteuttamaan omaa yritysideaa. Lammi kannustaa myös opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämiseen.
– Vaikka opiskelu ei suoraan liittyisi työhön tai yrittäjyyteen, ne tukevat silti aina toisiaan, Lammi lisää.
Löytyykö luottoa tulevaisuuteen?
Tilaisuuden puheenvuoroissa nousi moneen kertaan esiin luottamus: nuorten luottamus itseensä, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Luottavatko nuoret raatilaiset tulevaan?
Peitilä kertoo, että häneltä itsellä on luottoa tulevaisuuteen, mutta hän myös tietää, ettei kaikilta nuorilla ole. Luottamus saattaa hävitä, jos moni asia elämässä menee huonosti.
– Se, että nuorella ei ole nyt töitä tai opiskelupaikkaa, ei tarkoita sitä, ettei nuorella olisi luottoa tulevaan, jos muu elämä on hyvää, Peitilä muistuttaa.
Lammi uskoo, että vaikkei omat visiot tulevasta täysin toteutuisikaan, jokaisella on vastuu omasta tulevaisuudestaan.
– Kun luottaa ja uskoo omaan toimintaan, on itselle totuudenmukainen ja luottaa omiin vahvuuksiin, tekee oman osuutensa, Lammi summaa.
Myös Hjelt on samoilla linjoilla – omalla toiminnalla voi vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Asioita ei tapahdu itsestään kauhean monelle, vaan ne vaativat aktiivista tekemistä, Hjelt sanoo.
Kiitos Hyvää työtä nuori -tapahtumaan osallistuneille! Me Varma, Itla ja Talous ja nuoret TAT jatkamme tapahtuman annin työstämistä ja tulemme julkaisemaan tapahtuman lopputuloksena Hyvän tulevaisuuden ja työn manifestin syksyn 2021 aikana.