Uudet käytännöt ja yhteinen tehdashalli auttoivat Agco Powerin työkykytalkoissa

Agco Power yhdisti tuotantonsa Linnavuoressa uuteen laajennettuun halliin. Suunnittelua varten kerättiin paljon työntekijöiden toiveita ja parannusehdotuksia. Kuvassa vasemmalta kokoonpanon päällikkö Paavo Tanni, työturvallisuusasiantuntija Henriikka Järvinen ja henkilöstöjohtaja Petri Laakkonen.
Herkkiä korvia, henkilöstön kuuntelua, varhaista puuttumista ja jatkuvaa parantamista myös työturvallisuudessa. Siinä rohdot, joilla työkoneiden dieselmoottoreita valmistava Agco Power on päässyt aivan uudelle kehitysuralle työtapaturmissa, työssäjaksamisessa ja työhyvinvoinnissa.

Agco Power Oy:n tehtaalla Nokian Linnavuoressa on ollut tänä vuonna syytä pieneen rinnan röyhistykseen, vaikka Pirkanmaalla ei olekaan tapana tehdä asioista turhaan numeroa.

Oman alansa kansainväliseen kärkeen kuuluva moottoritehdas on kolmessa vuodessa kiivennyt vakuutusmaksuluokituksessa pistesijoilta ykköseksi, mikä on yllättänyt iloisesti myös yhtiön henkilöstöjohtajan Petri Laakkosen.

Hyvän tuloksen taustalla on muun muassa entistä tiiviimpi yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä Varman puolelta annettu tuki ja opastus, mutta ennen kaikkea yhtiön jokaisen työntekijän sitoutuminen jatkuvaan parantamiseen. Se on vaatinut koko työyhteisöltä monessa kohtaa myös selkeää asennemuutosta sekä entistä herkempää silmää ja korvaa.

– Huoli työkaverin jaksamisesta ei ole kyttäämistä, vaan aitoa huolenpitoa ja osa hyvää yhteishenkeä, Laakkonen toteaa.

Tärkeintä on se, että opimme pitämään parempaa huolta työympäristöstämme ja toisistamme, toteaa Agco Powerin henkilöstöjohtaja Petri Laakkonen.

Laajennus toi kahden tehtaan väkeä

Agco Powerin aiempien työkykyhaasteiden ongelmat ulottuvat vuoteen 2012, jolloin tuotanto jaettiin kahteen eri halliin kadun vastakkaisille puolille. Samalla kuitenkin kävi niin, että myös henkilöstö jakaantui kahteen leiriin.

– Vaikka toisin toivottiin, niin uuden ja vanhan tehtaan porukat alkoivat eriytyä toisistaan. Samalla syntyi myös kaksi hieman toisistaan poikkeavaa työkulttuuria. Vanhan kokoonpanolinjan haasteita olivat vanhat tavat ja tottumukset, henkilöstön vaihtuvuus sekä hieman vaatimattomammat työskentelyolosuhteet. Uudella puolella päästiin sitä vastoin nopeasti paremmalle polulle, kokoonpanon päällikkö Paavo Tanni muistelee.

Agcolaisten kiusana olivat myös valmistavan teollisuuden perinteiset harmit eli lisääntyvät sairauspoissaolot. Syynä olivat useimmiten erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat. Tällaisten vaivojen pahetessa työntekijällä alkaa usein ilmetä myös jaksamisongelmia. Samalla ennenaikaisen eläköityimisen todennäköisyys kasvaa.

Niinpä Acgo Powerin vakuutusmaksuluokka nousi peräti kuutoseen. Se sai hälytyskellot soimaan myös yhtiön sisällä, tarkoittihan se ylimääräisiä kustannuksia paitsi vakuutusmaksujen kohoamisen vuoksi myös välillisesti eli heikomman tuottavuuden kautta.

Agco Power vaihtoi työterveyshuollon kumppania. Yhtiö alkoi tehdä Varman kanssa entistä aktiivisempaa yhteistyötä. Agco Power käynnisti työhyvinvoinnin parantamishankkeen, jonka tavoitteena on painaa työtapaturmat nollaan ja sairauspoissaolot minimiin. Nyt yhtiön tapaturmataajuus on jo tasolla 1,5/20 000 työtuntia.

Uusi kokoonpanohalli ja tuotantolinjat on rakennettu niin, että ne ovat ergonomian, työskentelyolosuhteiden, valaistuksen ja äänimaailman osalta mahdollisimman hyvät, esittelee Agco Powerin kokoonpanon päällikkö Paavo Tanni.

Yhdistymisestä uusi alku

Erittäin merkittävä tekijä on myös ollut tuotannon keskittäminen yhteen laajennettuun tehdashalliin. Tähän työhön otettiin alusta lähtien mukaan myös henkilöstö, jolta kerättiin aktiivisesti näkemyksiä ja parannusehdotuksia.

Ehdotuksia toteutettiin myös käytännössä, kun uudet linjastot viime vuonna käynnistyivät.

– Uusi kokoonpanohalli ja tuotantolinjat on rakennettu niin, että ne ovat ergonomian, työskentelyolosuhteiden, valaistuksen ja äänimaailman osalta mahdollisimman hyvät. Muutos on ollut iso etenkin vanhoissa ahtaissa, sokkeloisissa ja hieman myös hämärissä tiloissa työskennelleille agcolaisille. Näitä asioita parannetaan edelleen yhdessä henkilöstön kanssa, Tanni toteaa.

Yhtiön työturvallisuusasiantuntijan Henriikka Järvisen mukaan monet käytännöt ovatkin muuttuneet entistä ennakoivampaan suuntaan. Prosesseja ja toimintatapoja pyritään kehittämään ja parantamaan alati paremmassa yhteistyössä eri osastojen välillä.

– Jokaisella työpisteellä on tehty tai ollaan tekemässä päivittyvää riskien arviointidokumenttia, jossa ennakoidaan ja arvioidaan turvallisuusasioita. Sovituille toimenpiteille on myös nimetyt vastuuhenkilöt ja aikataulut. Lisänä ovat säännölliset työsuojelukierrokset, joissa riskien arviointeja ja mahdollisia muutoksia käydään läpi, Järvinen toteaa.

Myös neljä kertaa vuodessa kokoontuvassa työsuojelutoimikunnassa saadaan työsuojeluasiamiehiltä arvokasta tietoa osastojen tilanteista.

Henkilöstöä kannustetaan myös itse havainnoimaan työympäristöään ja tekemään puutteista turvallisuusilmoituksia. Kannustimena ovat myös pienet palkinnot.

– Ilmoituksia tulee ihan hyvää tahtia. Se kertoo, että asia on otettu tosissaan, Järvinen lisää.

Tannin mukaan jatkuvan parantamisen filosofiassa ei ole agcolaisille sinällään mitään uutta, sillä tuotannossa on hyödynnetty lean-oppeja vuodesta 2006 lähtien.

Agco Powerin työturvallisuusasiantuntija Henriikka Järvinen kertoo, että monet käytännöt ovat muuttuneet entistä ennakoivampaan suuntaan.

Arkisten asioiden edistämistä

Petri Laakkosen mukaan työhyvinvoinnin parantaminen ei ole Agcossakaan ollut rakettitiedettä. Kyse on lopulta hyvin arkisista asioista omassa työympäristössä ja -yhteisössä sekä siitä, kuinka havaittuihin muutoksiin reagoidaan ajoissa.

– Se on vaatinut selkeitä panostuksia ja opastusta esimiestyöhön sekä varhaisen tuen malliin. Tässä kohtaa Varman asiantuntijoista on ollut iso apu. He ovat osanneet katsoa asioita myös ulkopuolisen silmin, Laakkonen kiittelee.

Tiimityön kehittämistä jatketaan edelleen, mutta myös uusien työntekijöiden sisäänajoon panostetaan entistä enemmän. HR-perehdytyksessä käydään läpi tehdastyön vaaranpaikkoja. Parhaillaan rakennetaan opetussoluja, joissa kokoonpanotyötä opetellaan ilman oikean tuotantolinjan pakkotahtisuutta. Myös esimiesten ja henkilöstön arkisesta yhteydenpidosta on pyritty tekemään mahdollisimman mutkatonta.

– Tärkeintä on kuitenkin se, että opimme pitämään parempaa huolta työympäristöstämme ja toisistamme. Jos työkaverin jaksamisessa näkyy muutos heikompaan, niin siitä on uskallettava kysyä ajoissa häneltä itseltään, Laakkonen muistuttaa.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä