Yrittäjien hyvinvointi koronan jälkeen: pinnan alla kuplii usko tulevaan

– Ne olivat kouriintuntuvia hätähuutoja, kuvailee Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen yrittäjien viestejä ja julkisia ulostuloja alkuvuodesta 2021.

Koronapandemian värittämää elämää oli tuossa vaiheessa takana liki vuosi. Viestien sisällöistä ja sanamuodoista välittyi, että monen jaksaminen alkoi olla kortilla ja paukut käytetty. Tämä korostui erityisesti aloilla, joilla korona kuritti liiketoimintaa ja sen lisäksi myös ennakoitavuus oli asetettujen rajoitusten takia vaikeaa.

– Silloin huomasi selvästi, että koronan jälkihoito tulee tarvitsemaan aikaa.

Salminen on paitsi järjestötoimija, myös itsekin yrittäjä. Hän on jo vuodesta 2004 lähtien konsultoinut yrityksiä myynnin ja johtamisen kehittämisessä sekä tehnyt myynti- ja yritysjohdon rekrytointia. Lisäksi hän on sukupolvenvaihdoksen myötä yhtenä omistajana perheen konepajayrityksessä. Kesken koronavuoden, lokakuussa 2020, Salminen valittiin Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi.

Kun korona iski päälle, myös osa Salmisen töistä hävisi. Asiakkaat päättivät laittaa projektit jäihin tai siirtää pitkälle tulevaan, mikä aiheutti nopeasti taloudellisia tappioita. Perheen konepajayrityksen puolella taloudellinen vaikutus ei näkynyt yhtä voimakkaasti, mutta myös siellä iski epätietoisuus tulevasta. Vaikka näkymää tulevaan ei ollut, Salminen huomasi nopeasti, että myös tulevaisuudessa riittää tekemistä. Erityisesti asiakasyritysten johtamista tulee kehittää, jotta voidaan vastata poikkeuksellisen tilanteen vaatimuksiin.

Heti pandemian ensimmäisistä viikoista lähtien Salmiselle on ollut selvää, että tilanteen luoma epävarmuus yhdistää kaikkia.

– Myös esimerkiksi johtamisen näkökulmasta alettiin miettiä, miten varautua tulevaisuuteen, jossa ei ole mitään varmaa.

Salminen kokee, että hänen yrityksensä kuuluu niiden onnekkaiden joukkoon, joiden toiminta selvisi korona-ajasta verrattain kuivin jaloin. Se ei siltikään poista epävarmuutta, joka syntyi sillä hetkellä, kun tuli sulkuja ja kaikki sulkeutuivat omiin koteihinsa. Tuo epävarmuus on vaikuttanut niin yrittäjiin kuin muihinkin, eikä se häviä sormia napsauttamalla.

Hankinko raaka-aineita varastoon, jos ravintolaa ei voikaan avata? Mitä teen, jos varaukset peruuntuvat? Miten työt järjestetään, jos henkilöstö sairastuu? Huoli monesta asiasta yhtä aikaa on vaikuttanut yrittäjien jaksamiseen ja hyvinvointiin. Korona-aika rajoituksineen on kohdellut eri aloja epätasaisesti: toisille pandemia on luonut uutta liiketoimintaa ja kiireen, toisilta taas vienyt kaikki työt. Molemmat tilanteet voivat olla stressaavia. Salmisen mukaan on tärkeä tunnistaa yrittäjien erilaiset tilanteet, sillä ne voivat vaihdella paljon yksittäisten toimialojenkin sisällä.

Suomen Yrittäjät on tehnyt myös korona-aikana säännöllisesti Yrittäjägallupeja, jotka heijastelevat hyvin yrittäjien tunnelmia. Kesäkuussa 2021 julkaistussa Yrittäjän työmäärä ja jaksaminen -gallupissa liki neljännes yrittäjistä kertoi olevansa ylirasittunut tai lähes loppuun palanut.

– Yrittäjyyteen liittyy normaalistikin epävarmuutta, mutta kun siihen tuodaan yksi merkittävä epävarmuustekijä lisää, voi epävarmuuden määrä olla liikaa.

Syksyllä 2021 rajoituksia poistetaan kovaa vauhtia ja Suomi alkaa siirtyä kohti uutta normaalia. Millainen tunnelma yrittäjäkentällä on?

– Sekä näkyvästi että pinnan alla kuplii tulevaisuuden usko. Yrittäjyyteen kuuluu usko tulevaan, omaan ideaan ja menestymismahdollisuuksiin. Se välittyy nytkin.

Salmisen mukaan yrittäjäkentällä on nyt käynnissä erikoinen vaihe: positiivisuutta ja kasvun edellytyksiä näkyy jo paljon, mutta on myös epävarmuutta siitä, kuinka pitkään tämä jatkuu.

– Poikkeuksellisen ajanjakson jälkeen mietitään, uskaltaako luottaa tulevaan vai tuleeko takapakkia. Toiveissa kuitenkin on, että päästään koronasta yli eikä asioita tarvitsisi enää tarkastella koronan kautta.

Suomen Yrittäjät on koko korona-ajan pyrkinyt tukemaan yrittäjien hyvinvointia kolmesta näkökulmasta: tarjoamalla vertaistukea, vaikuttamalla yhteiskunnallisesti sekä antamalla neuvontaa ja konkreettista apua. Myös normaaliaikana järjestön tehtävä on tuoda yrittäjiä yhteen kehittäen yrittäjien välistä vertaistukea ja -verkostoa.

– Monesti yrittäjä on omassa työssään aika yksin pohdiskelemassa asioita. Silloin vertaistuki ja yhteisöllisyyden rakentaminen on tärkeää.

Toinen järjestön tärkeä tehtävä on yhteiskuntavaikuttaminen sekä sen varmistaminen, ettei yrittäjän taakkaa lisätä yhteiskunnan toiminnalla. Lisäksi Suomen Yrittäjät järjää ympäri Suomen erilaisia palveluja ja neuvontaa siitä, miten yrittäjän hyvinvointia voidaan lisätä ja jaksamista parantaa.

– Olimme ensimmäinen elinkeinoelämän järjestö, joka koronakeväänä 2020 avasi Kaikki koronasta -sivuston, jossa oli tietoa koronasta, siihen reagoimisesta ja tulevaan varautumisesta. Myös tietoisuutta lisäämällä voidaan välttää pahimpia kapeikkoja ja myös vähentää stressiä.

Salminen kannustaa myös muita tahoja konkreettisiin tekoihin yrittäjien auttamiseksi. Ensimmäinen askel on tunnistaa yrittäjyyden monimuotoisuus yksinyrittäjistä työllistäviin yrityksiin sekä erityyppisten töiden kuormittavuus. Jo tietoisuuden lisääminen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on tärkeää. Myös taloudelliset käden ojennukset, kuten maksujärjestelyt, ovat auttaneet yritysten selviytymistä.

Salminen muistuttaa, että vaikka räjähdysmäistä konkurssimäärien kasvua ei nähty, on yrittäjiä, jotka ovat joutuneet ajamaan liiketoiminnan alas tai lopettamaan toiminnan koronan aikana.

– Nyt on mietittävä, miten voidaan mahdollistaa heille uusi alku, ettei yrittäjien osaaminen jää käyttämättä.