Yritysten on siirryttävä vastuullisuudesta kestävyysajatteluun

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder painottaa yritysten roolia ilmastokriisin ratkaisemisessa. Hän suosittelee, että yritykset asettavat itselleen konkreettisia ja mitattavia tavoitteita, jotka sitouttavat ja motivoivat työntekijöitä.
WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder kehottaa jokaista yritysjohtajaa kysymään itseltään, kunnioittaako oman yrityksen liiketoiminta planeettamme rajoja. Yrityksillä on ilmastokriisin ratkaisemisessa iso valta ja vastuu.

Nyt on kiire. Se on viesti, jonka ympäristöjärjestö WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder toivoisi jokaisen yritysjohtajan sisäistävän viimeistään nyt. Liikkumisrajoitukset ovat supistaneet hiilidioksidipäästöjä maailmanlaajuisesti koronapandemian aikana, mutta pysyvää laskua ei ole tapahtunut. Lisäksi käynnissä on maapallon historian kuudes ja koko ajan kiihtyvä sukupuuttoaalto, jonka aiheuttajana on ensimmäistä kertaa ihminen. Luontokato eli luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaa myös maailmantaloutta.

– Vastuullisuustoimet eivät ole riittäneet, vaan nyt on otettava oikeasti kunnianhimoinen askel eteenpäin ja siirryttävä tiedeperustaiseen kestävyysajatteluun ja planeettamme rajoja kunnioittavaan liiketoimintaan, Rohweder sanoo.

Hän muistuttaa, että globaalisti tarkasteltuna yli 50 prosenttia bruttokansantuotteesta on ympäristöstä riippuvaista.

– Jos tuhoamme luonnon, joka on kaiken sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan perusedellytys, syömme omaa oksaamme.

Rohweder korostaa, että yritykset ovat keskeisiä ratkaisijoita ilmastokriisissä. Luonnonvarojen käyttö ja ilmastovaikutukset olisi viimeistään nyt nostettava jokaisen yrityksen hallitustason strategiseksi painopisteeksi. Yrityksen pitää asettaa myös konkreettiset ja mitattavat tavoitteet, jotka sitouttavat ja motivoivat työntekijöitä.

– Kestävyys on tulevaisuuden menestystekijä, Rohweder uskoo.

Ilmastolain noudattaminen vaatii yrityksiltä luonto- ja ilmastotekoja

Eurooppalainen ilmastolaki astui voimaan kesällä 2021: tavoitteena on pienentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalius Euroopan unionissa vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on kova ja työtä riittää, mutta juuri niin sen Rohwederin mukaan täytyy ollakin.

– Yritysten kannalta tämä tarkoittaa muun muassa luonnonvarojen käytön puolittamista, fossiilisista polttoaineista eroon pääsemistä ja nollatoleranssia metsäkadolle koko hankintaketjussa.

Euroopan unioni valmistelee paraikaa lainsäädäntöä metsäkadon hillitsemiseksi. WWF on muun muassa vaatinut, että yritykset velvoitetaan huolehtimaan siitä, että ne eivät tuo EU-maihin metsäkatotuotteita. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi eläinrehuksi tarkoitettua soijaa, palmuöljyä, naudanlihaa tai kahvia EU:hun tuovan yrityksen on varmistettava, että tuotteet on tuotettu ja kasvatettu metsäkatoa aiheuttamatta.

Rohweder pitää hyvänä edistysaskeleena sitä, että suomalaisiakin yrityksiä on jo sitoutunut esimerkiksi Science Based Targets -aloitteeseen. Se kannustaa yrityksiä sitoutumaan tieteeseen perustuviin tavoitteisiin, jotka ohjaavat investointeja hiilidioksidipäästöjä vähentäviin ratkaisuihin.

Liisa Rohweder muistuttaa, että luontoa huomioiva päätöksenteko ja valinnat vaikuttavat niin ruoka- kuin vesiturvaan, katastrofiriskeihin, ihmisten terveyteen sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen.

Yritysten vastuullisuus kiinnostaa rahoittajia

Rahoittajat ja sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia yritysten vastuullisuudesta ja odottavat, että kestävyystavoitteet kuuluvat kohdeyrityksen strategiaan. Lisäpotkua ja painetta yritysten suuntaan antaa EU-taksonomia eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä ja kriteeristö, joka auttaa sijoittajia löytämään kestävät rahoitus- ja investointikohteet.

– Kriteeristö täydentyy vuoteen 2023 mennessä ja tulee olemaan peilauspinta siihen, mitä saa jatkossa kutsua kestäväksi liiketoiminnaksi. Näin rahoittajat löytävät aidosti kestävät sijoituskohteet. Jatkossa yrityksiltä odotetaan tilinpäätöspohjaista raportointia myös ilmastoon ja luontoon liittyvistä asioista.

Rohweder korostaa yritysten valtaa ja vastuuta sekä konkreettisia toimia. Yrityksiltä kaivataan myös lisää omia ideoita: millaisilla uusilla toimintatavoilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta. Nämä ovat niin sanottuja luontopohjaisia ratkaisuja.

Kestävä liiketoiminta on kilpailuetu

Ilmastotyö ja kestävyysajattelu ovat Rohwederin mukaan yrityksille myös riskien hallintaa ja merkittävä kilpailuetu. Moni ei esimerkiksi uskonut kymmenen vuotta sitten, että hiilen hinta nousee jyrkästi ja fossiilisesta polttoaineesta irtaannutaan näin nopeasti. Ne, jotka ensimmäisinä lähtivät mukaan muutokseen, saivat siitä myös kilpailuetua.

– Toivon, että luontoystävälliseen yhteiskuntaan tähtäävästä toiminnasta tulee yrityksille enenevässä määrin kunniakysymys. Samalla kasvaa niiden halu osoittaa, että mekin olemme mukana.

Vaikka ilmastotavoitteet ovat haastavia, niihin on Rohwederin mukaan mahdollista päästä.

– Jos saamme kelkan käännettyä 10 vuoden aikana, meillä on mahdollisuus rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä ja päästä luontopositiivisuuden tavoitteiseen vuoteen 2030 mennessä.

Rajapyykit ovat kriittisiä, koska sukupuutto ja ekosysteeminen rapautuminen etenevät kovaa vauhtia. Esimerkiksi jos ilmasto lämpenee 1,5 asteen sijaan 2 astetta, kaikki matalan veden korallit tuhoutuvat. Matalanveden korallit ovat puolestaan kalojen lisääntymisalueita, joten korallien häviäminen tarkoittaisi valtavaa kalakatoa.

Nyt tarvitaan kaikilta arkipäivän toimintaa

– Meillä on riittävästi tietoa, ja monilla mittareilla mitattuna ihmisillä on huoli ympäristöstä. Nyt tiedon ja asenteen on muututtava arkipäivän toiminnaksi niin yrityksissä kuin yksilötasolla.

Rohweder lisää, että pyrkimyksenä on luoda parempaa elämää kaikkialle maapallolla. Luontoa huomioiva päätöksenteko ja valinnat vaikuttavat niin ruoka- kuin vesiturvaan, katastrofiriskeihin, ihmisten terveyteen sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen.

– Ankeuttahan tässä ei edistetä, vaan hyvää elämää ja aurinkoisempaa tulevaisuutta.

Liisa Rohweder

  • Ympäristöjärjestö WWF Suomen pääsihteeri
  • Julkaissut lukuisia kirjoja kestävästä kehityksestä, ilmastonmuutoksesta ja yritysvastuusta.
  • Motto: Driven by Science, Inspired by Natur
  • Merkittävin ilmasto- ja luontotekosi?: Uravalinta 1990-luvun alussa, kun päätin ruveta edistämään kestävää kehitystä. Vuosi vuodelta olen oppinut viemään viestiä eteenpäin yhä selkosanaisemmin.
  • Miten rentoudut parhaiten?: Metsässä tai virtavesien äärellä.
  • Asia, jota emme tiedä sinusta?: Käytän villasukkia kesät ja talvet päivin ja öin.

Liisa Rohweder puhui Varman ilmastonmuutoswebinaarissa lokakuussa

Liisa Rohweder puhui yritysten roolista ilmastokriisin ratkaisemisessa myös Varman lokakuussa järjestämässä webinaarissa Ilmastonmuutos haastaa talkoisiin sijoittajia ja yrityksiä.

Voit katsoa webinaarin tallenteen tästä