Koronapandemian myötä etätyö on yleistynyt merkittävästi. Tutkimukset osoittavat, että vaikka etätyöhön ollaan monin tavoin tyytyväisiä ja sen koetaan antavan joustoa sekä tukevan työssä jaksamista, jatkuva etätyö voi olla myös haaste työhyvinvoinnille.
Miten työkykyä voidaan parhaiten vahvistaa etätyössä? Millaisia keinoja esihenkilöllä on työntekijöiden tukemiseen etätyössä, työhyvinvoinnin tilan seurantaan ja haastavien tilanteiden käsittelyyn? Entä millainen on työyhteisön rooli? Varman tutkimuspäällikkö Auli Airila, Työterveyslaitoksen tutkija ja projektipäällikkö Mirkka Vuorento ja Sanoma Markkinointi Roudan HR-asiantuntija Erica Suurhasko pohtivat vastauksia näihin kysymyksiin.
Tutkittua tietoa käytännön kokemusten tueksi
Varma toimii asiakkaan kumppanina työkyvyn kehittämisessä ja tarjoaa luotettavaa, tutkimukseen pohjautuvaa tietoa työkyvystä ja työkyvyttömyysriskeistä. Osana tutkimustoimintaansa Varma tekee yhteistyötä eri tutkimuslaitosten, kuten Työterveyslaitoksen kanssa.
Koronapandemian aikana on kertynyt tutkimuspäällikkö Auli Airilan mukaan paljon tutkittua tietoa siitä, miten moninaisesti etätyö on vaikuttanut työntekijöiden työhyvinvointiin ja työkykyyn.
– Etätyössä tunnistetaan paljon myönteisiä puolia, mutta toisaalta myös selviä haasteen paikkoja, jotka näkyvät myös asiakkaidemme arjen kokemuksissa, Airila kertoo.
Etätyön haasteet, jotka nousevat esiin niin tutkimuksissa kuin Varman asiakkaiden kokemuksissakin, liittyvät erityisesti yhteisöllisyyden, työergonomian, sosiaalisen tuen ja tiedonkulun puutteisiin. Etätyön hyödyt sen sijaan liittyvät etenkin työn joustoon ja mahdollisuuteen säädellä itse työn tekemisen tapaa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista. Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös ajattelutavoissa ja johtamisessa.
– Esimerkiksi luottamus työntekijöihin on vahvistunut. On oivallettu, että töitä voi tehdä monessa paikassa ja ne sujuvat hyvin, Airila sanoo.
Airilan mukaan tutkimukset antavat merkkejä siitä, että etä- ja lähityötä yhdistävä monipaikkainen työ voisi olla hyvä vaihtoehto. Ylipäätään on vahvaa näyttöä siitä, että mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin ja -paikkoihin tukevat työkykyä. Sen vuoksi Airila kannustaa käymään yhteistä keskustelua työpaikalla työn tekemisen tavoista ja paikoista: mikä on meille tärkeää, mikä tukisi parhaiten työtä.
– On tärkeää löytää ratkaisuja, jotka tukevat sujuvaa työn tekemistä ja työhyvinvointia kullakin työpaikalla, Airila lisää.
“Työkyvyn tukeminen on työyhteisön yhteinen asia”
Työterveyslaitoksen Etätyö ja työkyky -hankkeessa tutkitaan organisoinnin ja johtamisen yhteyttä työkykyyn etätyössä sekä terveyskäyttäytymistä etätyössä. Hankkeessa on mukana Varman ja Varman asiakasorganisaatio Sanoma Markkinointi Roudan ohella myös muita organisaatioita.
Työterveyslaitoksen tutkija ja projektipäällikkö Mirkka Vuorento kertoo, että hankkeessa on tunnistettu samoja asioita kuin Varman asiakasorganisaatioissa. Vaikka työntekijät itse ovat arvioineet olevansa tuottavampia etätyössä, työaikojen piteneminen ja yhteisöllisyyden haasteet ovat herättäneet huolta. Myös työkykyhaasteiden havaitseminen on koettu vaikeaksi.
– Esihenkilöiden näkymä työntekijöiden arkeen on kaventunut pitkän etätyön aikana, joten voi olla hankala tietää, miten työt sujuvat ja miten työntekijä voi, Vuorento kertoo.
Tutkimuksessa vuonna 2021 toteutettu kysely osoitti, että työntekijät ovat varsin tyytyväisiä etätyöhön.
– 86 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä etätyöhön ja yli 80 prosenttia koki pystyvänsä keskittymään paremmin etänä, Vuorento kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös työntekijöiden elintapoja. Liikunnan ja ravinnon osalta oli kahtiajakautumista; osa vastaajista koki, että ravinto ja liikunta ovat parantuneet etätöissä, kun taas osa koki tilanteen heikentyneen.
– Liikunnan osalta varmasti vaikuttaa se, että työmatkat, jotka on pyöräilty tai kävelty, ovat jääneet pois eikä korvaavaa liikuntamuotoa ole löytynyt, Vuorento lisää.
Unen osalta tulokset ovat varsin positiivisia: 42 prosenttia koki, että uni on parantunut etätyön aikana.
Hankkeessa myös haastateltiin esihenkilöitä, HR-asiantuntijoita, työterveyden asiantuntijoita ja työsuojelun edustajia työkyvyn tuen käytännöistä etätyössä. Esihenkilöillä ja johdolla on vastuu työkyvystä huolehtimisesta myös etätyössä. Työyhteisön rooli nähtiin kuitenkin tärkeäksi, sillä yhteenkuuluvuuden tunne on yhteydessä työhyvinvointiin ja vaikuttaa myös työn sujuvuuteen.
– Työkyvyn tukeminen on työyhteisön asia, mitä voidaan myös miettiä ja kirkastaa työpaikoilla. Samalla voidaan keskustella siitä, mitkä ovat eri toimijoiden vastuut ja roolit työkyvystä huolehtimisessa.
Ei vapautta ilman vastuuta
Tutkimushankkeeseen osallistuvan Sanoma Markkinointi Roudan käytännön kokemukset etätyöstä ja työkyvyn johtamisesta ovat samansuuntaisia tutkimusten kanssa. Osa Sanoma-konsernia oleva Routa myy mainonnan palveluita ja työllistää noin 200 ammattilaista ympäri Suomen.
– Ennen kuin korona alkoi, suurin osa meidän porukastamme ei ollut tehnyt etätöitä ollenkaan. Osa oli muutamana päivänä viikossa etänä, mutta suurimmalle osalle muutos tuli yhdessä yössä, kun siirryttiin kylmiltään etäilyyn, kertoo Sanoma Markkinointi Roudan HR-asiantuntija Erica Suurhasko.
Jo ennen koronaa Roudalla on uskottu siihen, että jokainen on oman työnsä pomo, ja tämä ajatus on vahvistunut korona-aikana.
– Me luotamme siihen, että jokainen tietää itse, miten työnsä tekee parhaiten, missä se kannattaa tehdä ja mihin aikaan. Jokaisella on vapaus tehdä työtä niin kuin parhaaksi katsoo, Suurhasko kertoo.
Vapaus kulkee käsi kädessä vastuun kanssa. Jokaisella on myös vastuu tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla ja huolehtia siitä, että arjessa tehtävät päätökset ovat sellaisia, joista kaikki routalaiset hyötyvät.
Roudalla yhteisöllisyyden tukemiseen on kiinnitetty huomiota koko korona-ajan, muun muassa viestimällä mahdollisimman avoimesti ja jatkuvasti ja pitämällä esihenkilöt lähellä ja läsnä. Suurhaskon mukaan pienillä asioilla on ollut iso merkitys.
– Esimerkiksi se, että palaverissa pidetään kamerat päällä ja kysellään kuulumisia palaverin alussa tai lopussa ja huolehditaan, että tulee myös epävirallisia kontakteja päivän aikana.
Roudalla on panostettu myös etätapahtumiin ja lähetetty työntekijöille piristyspaketteja, joilla on haluttu osoittaa, että heistä välitetään. Työntekijöitä on myös kannustettu hyödyntämään etätyön tuomia mahdollisuuksia, kuten kävelypalavereita tai työskentelyä mökiltä tai ulkomailta.
Esihenkilöt ovat olleet kovalla koetuksella toimiessaan pandemian keskellä tsemppareina omille tiimeilleen. Roudalla esihenkilöiden tuen tarvetta on ratkottu muun muassa etäjohtamisen työpajoilla sekä tarjoamalla toimivat työkalut esimiestyöhön.
Nyt Roudalla on siirrytty hybridityöhön, jossa panostetaan siihen, että myös toimistolle halutaan mennä. Roudalla toimistotiloja on uudistettu ja järjestetty työntekijöille niin aamupaloja kuin afterworkejakin. Vaikka toimistolle on mahdollista mennä, pitää jatkossakin huomioida sekä etäilevät että paljon toimistolla käyvät.
– Tarve yhteisöllisyyden vaalimiseen ei ole kadonnut minnekään, Suurhasko muistuttaa.