Mielen hyvinvointi on kaikkien asia

Suomalaisten työkyky jatkaa heikkenemistään ja noin joka neljäs suomalainen on työuupumuksen riskiryhmässä, kertoo Työterveyslaitoksen tuore Miten Suomi voi -tutkimus. Viesti on huolestuttava, sillä pitkittyessään psyykkinen kuormitus voi johtaa sairauspoissaoloihin ja pysyvään työkyvyttömyyteen. Viime vuonna yli 100 000 suomalaista sai sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä.

Varman Mielenterveyttä vahvistavat keinot – työpaikkojen hyvät käytännöt -tutkimus paneutui samaan tärkeään aiheeseen kartoittamalla asiakasyritysten konkreettisia keinoja mielenterveyden vahvistamiseen. Yksi haastattelututkimukseen osallistuneista oli Salomaa Group, jossa on tehty paljon töitä henkilöstön mielenterveyden ja työkyvyn edistämiseksi. Henkilöstöjohtaja Mari Svahn kertoo haastattelututkimukseen osallistumisen olleen Salomaa Groupille merkityksellistä.

– On varmaa, että tutkimuksen tulokset ja Ratkaisuja työhön -tietokortti auttavat monia työpaikkoja viemään eteenpäin mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin tukemisen hyviä käytäntöjä.

Svahn oli puhumassa Salomaa Groupin hyvistä käytännöistä Mielenterveyttä edistämässä -webinaarissa yhdessä Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö ja asiantuntijapsykologi Hanna Kieslichin ja tutkimuspäällikkö Auli Airilan kanssa.

Salomaa Group on perheomisteinen, viiden työnantajayhtiön ryhmä, joka keskittyy markkinoinnin ja viestinnän palveluihin työllistäen yhteensä noin 400 asiantuntijaa. Mielenterveyden teema on tunnistettu keskeiseksi Salomaa Groupissa. Asiantuntijayrityksen tärkein voimavara ovat ihmiset, jotka ovat osaavia, energisiä, innostuneita ja hyvinvoivia.

– Asiantuntijatyössä ihmiset tekevät työtä aivoillaan. Silloin on erityisen tärkeää, että mielen hyvinvointia tuetaan ennaltaehkäisevästi niin, että mieli pysyy työkykyisenä, Svahn kertoo.

Salomaa Groupissa hyvinvointi ja tuloksellisuus eivät ole vastapuolilla vaan ne kuuluvat yhteen. Kun työ muuttuu entistä monimutkaisemmaksi, arjessa pitää pystyä johtamaan sekä ihmisiä että liiketoimintaa. Svahn muistuttaa, että hyvinvoiva työntekijä on myös tuloksellinen.

– Hyvä liiketoimintajohtaminen on myös yhteistyön sujuvuuden sekä selkeän arjen ja roolien johtamista, hän lisää.

Vastuullinen ihmisten johtaminen on osa Salomaa Groupin yrityskulttuuria. Työntekijöiden työuraa tuetaan pitkäjänteisesti osaamisen, hyvinvoinnin ja motivaation kehittämisen kautta. Panostaminen hyvinvointiin on paitsi vastuullinen teko, se myös maksaa itsensä takaisin parempana sitoutumisena, työntekijäkokemuksena ja työn tuloksena.

Kaikilla ihmisillä tulee sekä työ- että yksityiselämässä vastaan tilanteita, jotka voivat haastaa mielenterveyttä. Joukkoon mahtuu niin mielenterveyden diagnooseja kuin arjen haasteita, joissa tarvitaan tukea. Svahn korostaa, että monet mielen hyvinvointiin liittyvät haasteet eivät ole työperäisiä, vaikka ne vaikuttaisivatkin työhön. Siksi on tärkeää, että ihminen nähdään kokonaisuutena.

– Me haluamme tukea työntekijää kokonaisuutena, ei vain resurssina työpaikalla, Svahn kertoo.

Olennaista on kuitenkin ottaa erilaiset työkykytilanteet puheeksi sekä tarjota niihin tukea ja konkreettisia keinoja.

– Tärkeintä on vähentää leimaantumista sillä, että asioista puhutaan sekä tunnustetaan ja tunnistetaan, että meillä kaikilla voi olla erilaisia haasteita työuran aikana.

Salomaa Groupissa on luotu konkreettisia mielen hyvinvointia tukevia käytännön keinoja selvittämällä, mitkä asiat haastavat työntekijöitä arjessa. Markkinoinnin ja viestinnän toimiala, jolla Salomaa Group toimii, on suuressa muutoksessa ja vaatii jatkuvaa uuden oppimista ja innostumista. Toisaalta työ on myös syklistä ja voi sisältää kuormitusjaksoja. Työn ominaispiirteistä johtuen Salomaa Groupissa on esimerkiksi lähdetty vahvistamaan työn hallinnan tunnetta tarjoamalla henkilöstölle valmennusta muun muassa ajankäytön hallintaan sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoihin.

Svahn kertoo, että alan luonnetta kuvataan jo rekrytointitilanteissa työnhakijoille.

– Se antaa hakijalle mahdollisuuden miettiä, miten itse soveltuisi tällaiseen työhön. On meille kaikille etu, että tunnistamme työmme hyvät ja huonot puolet.

Mielen hyvinvoinnin edistäminen on Svahnin mukaan kaikkien yhteinen asia. Itsensä johtamisen näkökulmasta mielen hyvinvointi on osaamisalue, jossa jokainen voi kehittää taitojaan. Siinä itsetuntemuksen vahvistaminen on punainen lanka.

– Muuttuvassa asiantuntijatyössä on tärkeä ymmärtää omia voimavarojaan ja kehityskohteitaan sekä sitä kautta löytää tukea niissä tilanteissa, joissa sitä tarvitsee.

Varman tutkimus osoitti, että esihenkilöillä on keskeinen rooli työntekijöiden mielenterveyden edistämisessä. Esimerkiksi työntekijän hallinnan tunnetta tulee tukea työarjessa, sillä se vahvistaa mielen hyvinvointia ja suojaa muun muassa uupumiselta. Mielen hyvinvoinnin tukeminen on esihenkilöille tärkeä osaamisalue myös Salomaa Groupissa. Valmennusta on hyvä olla saatavilla eri tavoin. Koska mielenterveyden tuen tarpeet ovat hyvin vaihtelevia, on myös tuki pidettävä kokonaisvaltaisena.

Tärkeimmiksi mielen hyvinvointia tukeviksi keinoiksi Svahn listaa arjen kohtaamiset ja työntekijästä välittämisen. Salomaa Groupin arjessa toimintaa ohjaa ”Kun tulet tietoiseksi, tulet vastuulliseksi” -periaate, jonka tavoitteena on kohdata ihminen ja olla läsnä. Toimintamallin avulla esihenkilö tai kollega voi tarjota työntekijälle tukea matalalla kynnyksellä, jos huoli herää.

– Läsnäolo on kohtaamista työarjessa ja suurin lahja, jonka voi antaa. Se tuo välittämistä ja yhteisöllisyyttä, Svahn summaa.

Svahnin mukaan voimavaroja ei tule tarkastella ainoastaan yksilön näkökulmasta, vaan on tärkeää ymmärtää myös organisaation voimavaratekijöitä, jotka luovat hyvän perustan jokaiselle työntekijälle kehittää omia voimavarojaan. Tämä kokonaisuus kehittää koko organisaation hyvinvointia ja tuloksellisuutta.

Salomaa Groupissa mielen hyvinvoinnin tukemisessa ollaan jo pitkällä. Siitä kertovat myös tulokset: mielenterveysperusteisten poissaolojen suhteellinen osuus on laskenut, pitkät sairauspoissaolot ovat merkittävästi vähentyneet sekä henkilöstökyselyssä henkilöstö kokee työkulttuurin inhimilliseksi ja ihmisläheiseksi. Myös hyvä yhteishenki, ilmapiiri ja työyhteisö saavat kiitosta.

– Kiitos tästä kuuluu esihenkilöille ja liiketoimintajohdolle. Heillä on tahtotila hoitaa asiat mahdollisimman hyvin, Svahn summaa.

Yrityksille, jotka ovat vasta ottamassa ensiaskeleitaan mielen hyvinvoinnin tukemisessa, Svahn suosittelee aloittamaan tilannekuvan luomisella: miten organisaatiossa voidaan ja mitkä ovat kysymykset, joihin henkilöstö ja esihenkilöt kaipaavat tukea. Näin voidaan alkaa kehittää ratkaisuja ja luoda osallistava yhteys organisaatioon.

Varman tutkimus osoitti, että työpaikoilla on monia konkreettisia keinoja tukea ja vahvistaa työntekijöiden mielen terveyttä. Svahn näkee tärkeänä, että yritykset lähtevät rohkeasti kehittämään organisaatiota hyvinvointikysymyksissä.

– Jokainen voi tehdä näissä asioissa jotain. Kaikki ei tule kerralla valmiiksi, vaan kyseessä on jatkuva teema, joka vaatii jatkuvaa työtä.