Varmaan tulleiden työkyvyttömyyseläkehakemusten kokonaismäärä oli tammi-kesäkuussa suunnilleen viime vuoden tasolla. Uusien hakemusten määrä jopa hieman väheni (-2,3 %).
- Kuukausitasolla vaihtelu on ollut kuitenkin suurta. Rauhallisen alkuvuoden jälkeen näimme maalis-huhtikuussa voimakkaan hakemuspiikin, joka sen jälkeen tasaantui, eläkejohtaja Jyrki Rasi kertoo.
Mielenterveyden häiriöt yleistyneet hieman
Työkyvyttömyyseläkehakemuksissa mielenterveyden häiriöt yleistyivät noin 3 %-yksikköä hakemusten ykkössyynä ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet vähentyivät vastaavasti.
- Koronatilanne on hakemuksissa näkynyt lähinnä tilanteissa, joissa jo suunniteltu hoito tai kuntoutus on lykkääntynyt ja kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä on siksi jouduttu jatkamaan. Työttömyystaustaisten hakijoiden osuus tuntuisi kasvaneen, mutta tilastollista näyttöä asiasta ei ole saatavilla, ylilääkäri Jan Schugk sanoo.
- Koronan aiheuttamat etävastaanotot ovat heijastuneet lääkärinlausuntoihin, joissa hakijan itse antamien tietojen osuus on kasvanut, jolloin objektiivisen arvion tekeminen on työeläkeyhtiössä ollut haastavampaa.
Jos koronatilanteen pitkittyminen lisää työttömyyttä, työttömyystaustaisten varttuneempien henkilöiden työkyvyttömyyseläkehakemukset lisääntyvät, samoin kuin kuntoutustukihakemukset, joissa taustalla on koronaepidemian aiheuttama epävarmuus ja ahdistuneisuus.
- Koska hakijat ovat tavallisesti ensin 300 päivää sairauspäivärahalla, ilmiö tulee pääosin näkymään vasta ensi vuoden puolella, Jan Schugk arvioi.
Kuntoutushakemukset vähenivät, koulutus keinona lisääntyi
Kuntoutushakemuksia tuli Varmaan tammi-helmikuussa viimevuotista enemmän, mutta sen jälkeen tapahtui notkahdus.
- Tammi-kesäkuussa saimme kuntoutushakemuksia 9,3 % viime vuotta vähemmän. Epävarmuus työmarkkinoilla ja koulutuksessa on vähentänyt kuntoutuksen hakemisherkkyyttä. Arvioni on, että tällä hetkellä kertyy jonkin verran "hakemusvelkaa", joka näkyy hakemusmäärän kasvuna olojen normalisoituessa, Jyrki Rasi sanoo.
Poikkeusoloista huolimatta kuntoutusohjelmia on alkaneissa kuntoutuksissa saatu hyvin tehtyä. Tässä on auttanut kuntoutuspalveluissa korona-aikana tapahtunut digiloikka. Koulutuksen osuus kuntoutuksen keinona kasvoi selvästi, noin 20 %:sta lähes 30 %:in (27,5%). Samalla työpaikoilla tapahtuva kuntoutus eli työkokeilut ja työhönvalmennukset vähenivät 14 %.
Etätyö, lomautukset ja koronan varotoimet vähensivät sairauspoissaoloja
- Sairauspoissaolot vähenivät kevään aikana hieman, mikä selittyy etätöillä, lomautuksilla ja muiden tarttuvien tautien vähenemisellä varotoimien myötä. Jos laajamittainen etätyö jatkuu ja etenkin jos koulut taas suljetaan, tulee tilanne näkymään ns. etätyöapatiana ja toisaalta myös kuormittumisena, koska etätyö pidentää työpäiviä, ja työn ja vapaa-ajan eroa on entistä vaikeampi hahmottaa, Jan Schugk sanoo.
- Odotettavissa on, että syksyn flunssat lisäävät poissaoloja selvästi, kun ylähengitystieoireiset ja heidän perheenjäsenensä joutuvat olemaan pois työpaikalta koronaepäilyjen vuoksi, kuten jo on alkanut näkyä.
Syksyllä työpaikoilla on tärkeintä huolehtia siitä, että työskentely on turvallista. Etätyöelämässä säännöllinen viestintä, yhteydenpito ja yhteiset etänä toteutettavat tilaisuudet pitävät yllä yhteenkuuluvuutta.
- Huolehditaan yhdessä siitä, ettei huumori kuole etäkokouksista ja että kaikki tulevat kuulluksi.
Korona vaikutti työkykyjohtamisen käytäntöihin, opit talteen syksyä varten
Korona vaikutti keväällä myös asiakasyritystemme työkykyjohtamisen käytäntöihin.
- Monissa ammateissa siirryttiin etätöihin nopealla aikataululla ilman varoitusta, mikä tarkoitti uudenlaista tapaa johtaa sekä uusia ohjeita ja toimintatapoja. Työturvallisuus- ja työterveysjohtamisen merkitys korostui ja itseohjautuvuuden vaatimukset kasvoivat, työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma kertoo.
- Nopea siirtyminen etätyöhön toi työnantajille haasteita luoda tapoja, joilla pysyä kartalla henkilöstön työkyvystä. Poikkeustilanne ja yleinen epävarmuus aiheuttivat yrityksille huolta henkilöstön jaksamisesta ja mahdollisista työkykyriskeistä. Yrityksissä tehtiin aiempaa enemmän nopeita henkilöstökyselyjä, joilla selvitettiin, miten etätyö koettiin ja miten työntekijät voivat.
Epävarmuudesta ja uusista haasteista huolimatta tai jopa niiden ansiosta, äkillinen poikkeustilanne ja uudet käytännöt lisäsivät monissa yrityksissä yhteisöllisyyden tunnetta ja yhteen hiileen puhaltamista. Tämä on luonut entistä paremmat puitteet työkykyriskien ennaltaehkäisemiseen ja yhdessä tekemiseen jatkossa.
- Kevään opit työkyvyn kannalta on hyvä käydä työpaikoilla läpi ja varmistaa, että esimerkiksi etätyön lisääntymisen aiheuttamat riskit työkyvylle huomioidaan, Pauli Forma muistuttaa.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on vastuullinen ja vakavarainen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla noin 900 000 henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2019 Varman maksutulo oli 5,3 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 5,9 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli maaliskuun 2020 lopussa 43,6 miljardia euroa.
Lisätietoa:
- Eläkejohtaja Jyrki Rasi, puh. 040 519 5150
- Ylilääkäri Jan Schugk, puh. 040 594 1448
- Työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma, puh. 040 525 4530
- Viestintäpäällikkö Hanna Leskelä, puh. 040 703 5164
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@varma.fi.