Koronapandemialla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia työn tekemiseen ja työkykyyn

Koronapandemia on vaikuttanut monella tapaa työelämään. Kartoitimme pandemian vaikutuksia työn tekemiseen ja työkykyyn Varman asiakasyrityksissä. Työpaikoilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa monin tavoin työntekijöiden työolosuhteisiin sekä tukea työntekijöiden työkykyä muutosten keskellä.

Sosiaalisen tuen ja työn hallinnan tunteen koettiin vähentyneen eniten, mahdollisuudet työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen kasvoivat

45 prosenttia vastaajista arvioi työyhteisöltä saatavan sosiaalisen tuen vähentyneen koronapandemian aikana. Lisäksi noin kolmannes arvioi työn hallinnan tunteen vähentyneen. Eniten (42 prosenttia) vastaajat näkivät lisääntyneen mahdollisuudet työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen.

- On ilmeistä, että etätyön lisääntyminen on vaikuttanut näihin kokemuksiin. Etätyön myötä työkavereiden kasvokkaiset kohtaamiset ovat vähentyneet, eivätkä virtuaaliset yhteydenpitotavat todennäköisesti samalla tavalla ylläpidä työntekijöiden välisistä vuorovaikutusta ja työkavereilta saatavaa tukea. Etätyön jatkuessa on työyhteisöissä hyvä pohtia uudenlaisia keinoja palautteen ja tuen antamiseen sekä vuorovaikutuksen ylläpitoon, arvioi Varman tutkimuspäällikkö Auli Airila.

- Kokemus työn hallinnasta on merkittävä työkykyä edistävä tekijä. Työpaikoilla onkin tärkeää tunnistaa työn hallinnan tunteeseen vaikuttavat tekijät ja rakentaa yhdessä toimivia käytäntöjä, jotka tukevat hallinnan tunteen vahvistumista. Myös etäjohtamisen merkitys korostuu, jatkaa Airila

Työn määrän koettiin kasvaneen, fyysinen kuormitus valtaosalla ennallaan

Koronapandemia näyttää jossakin määrin lisänneen kyselyyn vastanneiden työn määrää. Vastaajista 38 prosenttia arvioi työn määrän lisääntyneen. Työn fyysisen kuormituksen valtaosa (71 prosenttia) vastaajista arvioi säilyneen ennallaan.

- Myös kyselyn avovastauksissa tuotiin esille lisääntynyt työn määrä. Osa vastaajista koki etätyön myös hämärtäneen työn ja muun elämän välisistä eroa, kun selkeä siirtymä työn ja kodin välillä puuttuu, kuvaa Airila.

- Työpaikoilla on hyvä käydä yhteistä keskustelua työn organisoinnista, työnjaosta ja vastuista, ja hakea keinoja tilanteen parantamiseksi, jotta työntekijöiden kokemus työkuorman hallittavuudesta vahvistuu, kannustaa Airila.

Valtaosa kokee työkykynsä säilyneen ennallaan tai parantuneen, kuitenkin joka viides arvioi työkykynsä heikentyneen

Enemmistö vastaajista ei tunnistanut muutoksia työkyvyssään. Kuitenkin 22 prosenttia arvioi oman työkykynsä heikentyneen pandemian aikana. Työn fyysisen kuormituksen lisääntyminen ja työn hallinnan tunteen heikentyminen olivat yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn. Ne vastaajat, jotka kokivat työn imunsa tai vaikutusmahdollisuutensa työssä parantuneen, arvioivat muita useammin työkykynsä parantuneen.

- Tämä tukee aiempien tutkimusten havaintoja: hyvät työn voimavarat vahvistavat työkykyä, kertoo Airila.

HR-vastaavilta ja muilta johtajilta tiedusteltiin myös koronapandemian vaikutuksista työntekijöiden työkyvyn tukeen ja poissaoloihin. Yli kolmannes arvioi, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Samanaikaisesti reilu neljännes koki, että työterveyshuoltokäynnit sekä yhteistyö työterveyshuollon kanssa on lisääntynyt.

- Näköpiirissä on, että rokottamisen myötä koronatilanne tulee vuoden 2021 aikana helpottamaan. Tähän kuluu kuitenkin vielä aikaa ja epidemialla saattaa olla myös pitkäaikaisia ja hitaammin realisoituvia vaikutuksia. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla jatketaan työkyvyttömyysriskien tarkkaa seurantaa ja toimia työkyvyn tukemiseksi. On myös tarpeen miettiä mitä hyviä korona-aikana kehitettyjä käytäntöjä jatketaan poikkeustilan jälkeen, sanoo Varman työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma.

 

Tietoa kyselystä

Kysely toteutettiin verkkokyselynä marras-joulukuussa 2020, ja siihen vastattiin nimettömänä. Kutsu kyselyyn osallistumiseen jaettiin Varman asiakkaiden HR-johtajille suunnatussa uutiskirjeessä. Kutsun saaneille tarjottiin myös mahdollisuutta jakaa kutsulinkkiä omassa organisaatiossaan. Lisäksi kyselyä markkinoitiin asiakaskohtaamisissa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 322 henkilöä.

Kyselyn toteutuksesta vastasi Varman tutkimustoiminta.