Henkilökohtaisten avustajien työkykyriskit voidaan tunnistaa aiempaa nopeammin

Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien työkykyyn vaikuttavista työaikapiirteistä on tehty ensimmäinen laajaan dataan pohjautuva kattava tutkimus. Tutkimuksessa on analysoitu työaikadata yli 22 000 avustajalta, jotka ovat suoraan työsuhteessa avunsaajaan.

Havaintojen mukaan pitkäaikaisterveiden osuus henkilökohtaisissa avustajissa oli korkea, 72 prosenttia. Heillä oli myös vähemmän sairauspoissaoloja kuin esimerkiksi kunta-alan lähihoitajilla. Toisaalta avustajien työaikapiirteistä löydettiin myös selkeitä riskitekijöitä. Kaksi merkittävää työkyvyttömyyden riskitekijää olivat yli 48 tunnin työviikot sekä peräkkäiset yövuorot.

– Tavoitteenamme on parantaa henkilökohtaisten avustajien työssä jaksamista. Se edellyttää esimerkiksi työaikariskien järjestelmällistä tunnistamista. Varma saa Oiman palvelusta käyttöönsä työaikadataa, jonka avulla riskejä voidaan tunnistaa, sanoo Varman työkyvyttömyysriskin hallinnasta vastaava johtaja Pauli Forma.

Tiedot pohjautuvat Varman kumppanin Oiman keräämään ja Varman analysoimaan työaikadataan vuosilta 2019–2021. Tiedot koskevat ns. työnantajamallilla järjestettävää henkilökohtaista apua, jossa avustaja on työsuhteessa suoraan vammaiseen avustettavaan.

Työnantajamalli on yleisin henkilökohtaisen avun järjestämistapa. Mallissa avustajan palkkaa vammainen henkilö itse. Kunta korvaa hänelle siitä aiheutuneet kustannukset, kuten palkan sekä työnantajan lakisääteiset eläkevakuutusmaksut ja muut työhön liittyvät korvaukset.

Kun henkilökohtainen apu järjestetään työnantajamallilla, työnhallintaan kuuluvat työaikakirjaukset ja palkanmaksu hoidetaan Suomessa lähes poikkeuksetta Oiman palvelussa. Siten myös analysoidut tiedot kattavat valtaosan seuranta-aikana työnantajamallissa tehdystä avustajien työstä.

Sairauspoissaolot ennakoivat pysyvämpää työkyvyttömyyttä

Henkilökohtainen avustaja avustaa vammaista henkilöä tämän kotona sekä kodin ulkopuolella sellaisissa toimissa, joita työnantaja tekisi itse, ellei hänen vammansa estäisi sitä. Työhön liittyvät kuormitustekijät lisäävät sairauspoissaoloja, ja ne puolestaan tutkitusti ennakoivat pysyvämpää työkyvyttömyyttä. Avustajien jaksamista koskeva keskustelu on perustunut satunnaisiin havaintoihin. Kokonaisvaltaista tutkittua tietoa avustajien työkyvystä ei ole aiemmin ollut saatavilla.

Nyt tutkittu data kattaa yli 22 000 työnantajamallissa toimivaa avustajaa eli valtaosan suoraan vammaiseen henkilöön työsuhteessa olevien suuresta ammattiryhmästä. Tietoja tehdyn työn määrästä, työsuhteiden luonteesta ja sairauspoissaoloista on tarkasteltu avustajien taustatietojen valossa. Avustajien työhön liittyvät kuormitustekijät ja siten myös saatavuus vaihtelee alueittain.

– Henkilökohtaisten avustajien jaksamiseen ja työkyvyttömyysriskeihin liittyvät seikat vaikuttavat suoraan avustajan elämänlaatuun. Yhteiskunnan tasolla pulmaksi muodostuvat ennenaikainen eläköityminen ja työvoiman saatavuus. Mielestämme on tärkeää tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun tietoa, joka pohjautuu kattavaan tutkimukseen, sanoo Pauli Forma.

Avustajan työ vahvasti osa-aikaista ja työsuhteet pirstaleisia

Varman analysoimat tiedot osoittavat avustajien työn olevan suurelta osin osa-aikaista. Avustajat tekivät avustustyötä keskimäärin kahdeksan tuntia viikossa. Nuoret tekivät lyhyempää työaikaa kuin vanhemmat. Työsuhteet olivat myös lyhyitä. Yleisin yksittäinen työsuhde oli vain noin kuukauden mittainen.

– Oli positiivisesti yllättävää, että työnantajamallissa toimivien avustajien työkyvystä voitiin tehdä vaativasta työstä huolimatta varsin myönteisiä havaintoja. Pitkäaikaisterveitä oli melko paljon ja sairauspoissaolojen määrä oli maltillinen. Henkilökohtaisten avustajien työssä on työkykyä tukevia tekijöitä, kuten esimerkiksi mahdollisuus yhdistää opiskeluja ja työskentelyä, kertoo Varman data-analytiikan kehityspäällikkö Riku Louhimo.

Henkilökohtaiset avustajat ovat selkeästi naisvaltainen työntekijäryhmä. Varman analysoimissa tiedoissa naisten osuus oli 80 prosenttia ja miesten vastaavasti 20 prosenttia. Henkilökohtaisten avustajien keski-ikä oli 42 vuotta, mutta ikäskaala yltää alle 20-vuotiaista yli 80-vuotiaisiin. Yleisempinä ikäryhminä ovat noin 20-vuotiaat ja hieman alle 60-vuotiaat.

Työaikapiirteissä kaksi merkittävää riskitekijää

Henkilökohtaisten avustajien työkyvystä tehtyjen myönteisten havaintojen ohella työaikapiirteistä tunnistettiin kaksi merkittävää työkyvyttömyyden riskitekijää: yli 48 tunnin työviikot ja peräkkäiset yövuorot.

Varman analyysissä tutkittiin yhteensä 17 työaikapiirrettä ja näiden yhteyttä sairauspoissaoloihin. Työaikapiirteet kerättiin työajan kansallisista suosituksista Työterveyslaitokselta. Analysoitujen tietojen perusteella miespuoliset avustajat tekevät naisia enemmän viikonloppuun, iltaan ja yöaikaan sijoittuvia työvuoroja.

– Analyysimme tuo vahvistuksen aiempiin havaintoihin siitä, että kuormittavat työaikapiirteet vaikuttavat henkilökohtaisten avustajien työkykyyn. Työaikadatasta analytiikalla löytämämme piirteet ovat kansallisen suosituksenkin mukaan prioriteettilistan kärjessä, kun työkykyä alentavaan kuormitukseen halutaan puuttua, sanoo Louhimo.

Tavoitteena tukea työnantajia avustajien työkyvyn ylläpidossa

Eläkevakuuttajan näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset pysyvät työkykyisinä ja pidempään töissä. Varma tuo kumppaninsa Oiman avulla osaamisensa työkyvyttömyysriskien hallinnasta lähemmäs henkilökohtaisen avun työnantajia ja työntekijöitä.

– Tiedot auttavat merkittävästi eri osapuolia suunniteltaessa toimenpiteitä, joilla henkilökohtaisten avustajien työkyvyttömyysriskejä voidaan hallita. Yleiset työkykyä tukevat keinot eivät ole riittävän suoraan sovellettavissa henkilökohtaisen avun maailmassa, tai ne eivät ole vaikuttavia, sanoo Pauli Forma.

Oiman rakentama saavutettava digitaalinen palvelu on helpottanut vammaisten avunsaajien ryhtymistä työnantajiksi sekä tuonut työnantajamalliin henkilökohtaisten avustajien työhyvinvoinnin järjestelmällistä seurantaa. Palvelu auttaa myös kuntatoimijoita järjestämään henkilökohtaisen avun työnantajamallilla.

– Vammaisen henkilön kannalta palvelumme tekee työnantajavelvoitteiden hoitamisesta vaivattomampaa. Siten vammainen työnantaja voi paremmin keskittyä myös avustajan työhyvinvointiin, mikä luonnollisesti hyödyttää molempia. Nyt kerätty data on yksi esimerkki hyödyistä, kun henkilökohtaisten avustajien työsuhteiden hallinta hoidetaan yhdessä järjestelmässä, Oiman toimitusjohtaja Jani Laatikainen sanoo.

Joka neljäs annetuista vammaisen henkilökohtaisen avun tukipäätöksistä jää kokonaan käyttämättä, mikä johtuu pääosin työvoimapulasta. Tällä hetkellä noin 50 prosenttia henkilökohtaisen avun päätöksen saaneista toimii työnantajana ja puolet valitsee ostopalvelun.

– Työnantajamallissa toimivan avustajan työkyvyn seuranta on parantunut huomattavasti viime vuosina. Eläkevakuutuskumppanin toimet ovat tuoneet työkykypalvelut henkilökohtaisten avustajien ulottuville. Suora työsuhde avustettavaan voisi olla joustava ja houkutteleva vaihtoehto opiskelijalle, työttömälle tai eläkeläiselle tehdä työtä omaan elämäntilanteeseen sopivassa määrin, Laatikainen toteaa.

Lisätietoa tutkimuksen tuloksista

 

Varma

Varma on Suomessa tehtävän työn eläkevakuuttaja. Varma on keskinäinen yhtiö, ja sen omistavat Varman yritys- ja yrittäjäasiakkaat sekä vakuutetut työntekijät.

Varman perustehtävä on eläkkeiden turvaaminen. Huolehdimme yksityisten yrittäjien ja työntekijöiden lakisääteisestä työeläketurvasta. Yritykset ottavat TyEL-vakuutukset työntekijöilleen, ja yrittäjät puolestaan vakuuttavat itsensä YEL-vakuutuksella. Eläkemaksuina kerätyt varat sijoitamme tuottavasti ja turvaavasti nykyisiä ja tulevia eläkkeitä varten.

Työkykyjohtamisen ja kuntoutuksen palvelumme auttavat Varman asiakasyrityksiä säästämään eläke- ja sairauspoissaolokustannuksissa. Vuokraamme myös toimitiloja ja asuntoja sekä tarjoamme yritysrahoitusta.

Oima

Oima on teknologiayritys, jonka tuottamassa palvelussa vahva teknologiaosaaminen ja rohkea tuotekehitystyö yhdistyvät syvään työelämän ja hoiva-alan tuntemukseen. Alustapalvelumme työnhallinnan mahdollisuuksien avulla henkilökohtaisten avustajien työnantajien itsemääräämisoikeus ja läpinäkyvyys työnantajuuteen vahvistuu.

Oiman tuottaman palvelun avulla helpotetaan omais- ja perhehoitajien sekä hoidossa olevien henkilöiden arkea samalla helpottaen ja nopeuttaen myös järjestäjätahona toimivan kunnan prosesseja. Oima kehittää ja uudistaa suomalaista työelämää ja hoiva-alan palkkionmaksua useiden kuntien, sosiaali- ja terveysyhtymien ja järjestöjen kanssa. Oima on osa Pohjois-Euroopan suurinta ohjelmistotaloa Vismaa.

www.oima.fi

 

Lisätietoja

Pauli Forma

Johtaja, Työkykypalvelut

Riku Louhimo

Kehityspäällikkö

Voisit olla kiinnostunut myös näistä