Työeläkekuntoutuksen onnistumista on perinteisesti arvioitu työllistymismittareilla: kuinka moni kuntoutuja saa työtä tai on työmarkkinoiden käytettävissä kuntoutuksen jälkeen, ja kuinka suuri osa kuntoutujista on pysynyt työelämässä 3–5 vuoden seurantajaksolla. Varmassa teemme seurantaa monipuolisesti eri näkökulmista, jotta kuntoutuksen hyödyt saadaan kattavammin esille.
Tämän vuoden aikana noin 87 prosenttia kuntoutusohjelman aloittaneista Varman asiakkaista on palannut työmarkkinoille. Tämä tarkoittaa 812 kuntoutujaa. Osuus on erittäin korkealla tasolla.
– Tästä joukosta 28 prosenttia oli jo hakenut työkyvyttömyyseläkettä, mutta kuntoutuksen kautta suunta muuttui ja polku takaisin työelämään avautui, palvelupäällikkö Anne Korhonen kertoo.
Kuntoutuksen kustannusvaikutusten mittari kertoo säästetyt eläke-eurot
Työeläkealalla vallitsee yksimielisyys siitä, että työeläkekuntouksen hyödyn arvioinnissa tulisi saada myös taloudellinen näkökulma esiin. Onhan työeläkekuntoutuksen tavoitteena eläkemenon säästö.
– Varma on kehittänyt kuntoutuksen kustannusvaikutusten mittarin ja lähtenyt seuraamaan kuntoutuksen säästämiä eläke-euroja Varmaan rahastoitujen eläkkeiden näkökulmasta. Työelämään palanneiden kuntoutuksella on tänä vuonna elokuuhun mennessä säästetty eläkemenossa jo 119 miljoonaa euroa. Yhtä kuntoutujaa kohden säästö on noin 172 000 euroa, Anne Korhonen kertoo.
Säästöllä tarkoitamme summaa, joka Varmalle aiheutuisi eläkemenona, jos kuntoutujat olisivat joutuneet jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaiken kaikkiaan säästö on tätäkin suurempi, sillä usein vain osa työkyvyttömyyseläkkeen eläkemenosta on suoraan Varman vastuulla.
– Ammatillisella kuntoutuksella tavoittelemme hyötyjä, jotka ovat merkityksellisiä niin yksilölle, työnantajalle kuin yhteiskunnallekin, Anne Korhonen korostaa.
Kuntoutujan omat kokemukset keskiöön
– Euromääräisten säästöjen lisäksi haluamme nostaa esille kuntoutujien omat kokemukset kuntoutuksen hyödyistä, Anne Korhonen painottaa.
Pitkäaikaisimmat asiakassuhteemme muodostuvat niiden kuntoutujien kanssa, jotka opiskelevat uutta ammattia. Tämän vuoksi opiskelijoiden asiakaskokemus ja -palaute on meille tärkeää. Alkuvuonna 2023 keräämämme palautteen perusteella 70 prosentilla vastanneista oli tiedossa työpaikka opintojen jälkeen. Valmistuneet opiskelijakuntoutujat olivat myös varsin tyytyväisiä Varman kuntoutuspalveluihin antaen arvosanan 4,3/5.
– Opiskelija-kuntoutujien palautteen lisäksi keräämme tietoa muidenkin kuntoutujien omakohtaisista kokemuksista. Kysymällä kuntoutujilta heidän yksilöllisistä kokemuksistaan saamme ainutlaatuista tietoa, jota on vaikea saada muilla menetelmillä.
Keväällä 2021 aloimme mitata kuntoutujan subjektiivista kokemusta työ- ja toimintakyvystä Työterveyslaitoksen Kykyviisarilla. Kykyviisarin kautta saamme kuntoutujan työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneen muutoksen näkyväksi. Uusimmat seurantamittaukset kertovat, että kuntoutujien kokema työkyky oli parantunut kuntoutuksen aikana keskiarvosta 4,6 lukemaan 5,8:aan. Vastaavanlainen positiivinen muutos koettiin suhteessa työelämään. Lisäksi kuntoutujat arvioivat, että osallisuuden kokemus sekä psyykkinen hyvinvointi olivat parantuneet kuntoutusjakson aikana.
– Tulokset ovat samansuuntaisia kuin vuosi sitten edellisessä seurantamittauksessa ja vahvistavat sitä, että kuntoutuksen aikana tapahtuu myönteistä kehitystä usealla eri osa-alueella.
Työterveyslaitoksen Kykyviisari-verkkopalvelun ylläpito päättyi loppukesällä 2023, ja työstämme Varmassa uutta tapaa subjektiivisen kokemuksen mittaamiseen.
Onnistunut kuntoutus hyödyttää yksilöä, työnantajaa ja yhteiskuntaa
Noin puolet kuntoutujistamme saa tuekseen kuntoutuksen palveluntuottajan eli kuntoutuskumppanin.
– Kuntoutuskumppanin onnistuneella ohjauksella on suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Tästä syystä seuraamme tiiviisti myös kumppaniverkostomme työn tuloksellisuutta.
Tänä vuonna kuntoutuskumppanin ohjauspalvelussa olleista kuntoutujista 68 prosentille on tehty kuntoutussuunnitelma eli esimerkiksi työkokeilu tai koulutukseen liittyvä polku. Varman kuntoutuskumppanien tuloksellisuus on jo pitkään ollut keskimääräistä parempaa: tällä hetkellä valtakunnallinen vertailuluku on 61 prosenttia.
– Ammatillisella kuntoutuksella tavoittelemme hyötyjä, jotka ovat merkityksellisiä niin yksilölle, työnantajalle kuin yhteiskunnallekin. Kuntoutuksen päämäärä ei ole ainoastaan yksilön työ- ja toimintakyvyn kohentaminen ja työssä jatkamisen tukeminen, vaan sillä on laajempi ulottuvuus. Työnantajan näkökulmasta kuntoutuksen avulla hallitaan työkyvyttömyyden kustannuksia ja henkilöstön riittävyyttä. Koko yhteiskunnan kannalta työeläkekuntoutus tukee työurien pidentämistä ja hillitsee samalla työeläkemaksujen nousupainetta, Anne Korhonen korostaa.
Lisätietoa: