Mikä maksuluokkamalli?
Työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia kohdistetaan suurille työnantajille niiden työntekijöille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella. Tätä kutsutaan työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamalliksi. Mitä suuremmasta työnantajasta on kyse, sitä enemmän työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvat kustannukset vaikuttavat työkyvyttömyyseläkemaksuun. Maksuluokkamallin tarkoitus on kannustaa työnantajia ennaltaehkäisemään työkyvyttömyystapauksia.
Maksuluokkamallin piiriin kuuluvat työnantajat, joiden palkkasumma on noin 2 miljoonaa euroa vuodessa tai enemmän. Palkkasumman kasvaessa työkyvyttömyyseläkkeen maksuluokkavaikutus, eli työnantajan omavastuuaste, kasvaa lineaarisesti. Työnantajilla, joiden palkkasumma ylittää noin 35 miljoonaa euroa, maksuluokan vaikutus työkyvyttömyysmaksuun on täysimääräinen.
Uudistuksen tavoitteet
Vuonna 2006 käyttöön otetun maksuluokkamallin uudistamisen tavoitteena on kannustaa oikea-aikaiseen ja vaikuttavaan työkyvyttömyyden ehkäisemiseen ja kuntouttamiseen. Muutoksella pyritään lisäksi pienentämään kynnystä ikääntyneiden ja työkykyhaasteisten työnhakijoiden palkkaamisessa ja parantamaan maksuluokkamallin toimivuutta ja riskivastaavuutta.
Muutokseen liittyy pitkiä siirtymäaikoja, joten käytännössä vaikutukset maksuluokkatapahtumiin ja vakuutusmaksuun tullaan näkemään vasta seuraavien vuosien aikana. Muutoksiin kannattaa kuitenkin varautua jo hyvissä ajoin.
Yli 55-vuotiaan tai ammatillisen kuntoutuksen kautta työllistyvän palkkaamiseen liittyvä riski pienenee
Työnantajan palkkaamasta yli 55-vuotiaasta uudesta työtekijästä ei voi jatkossa aiheutua kustannusvaikutuksia maksuluokkamallin kautta. Sama koskee myös ammatillisena kuntoutujana aloittanutta uutta työntekijää hänen tullessa työkyvyttömäksi 5 vuoden sisällä työsuhteen alusta.
Huojennukset koskevat tilanteita, joissa kyseessä on uusi työntekijä. Jotta palkattu henkilö lasketaan uudeksi työntekijäksi, hän ei ole voinut työskennellä samassa konsernissa kolmen edeltävän kalenterivuoden aikana. Työnantajan kannattaakin jo heti vuoden 2024 alusta alkaen varmistaa, että jatkossa tieto siitä, onko kyseessä uusi työntekijä, löytyy yrityksen HR-järjestelmästä. Jos edellytykset täyttävälle työntekijälle myönnetään myöhemmin työkyvyttömyyseläke, eläkeyhtiö edellyttää maksuluokkavaikutuksen poistamiseksi työnantajan näyttöä siitä, että kyseessä on ollut uutena työntekijänä palkattu henkilö.
Jatkossa myöskään lyhyehköt työsuhteet, joista palkkaa on kahden eläketapahtumaa edeltävän vuoden aikana maksettu yhteensä alle 10 000 euroa, eivät aiheuta kustannusvaikutuksia maksuluokkamallin kautta.
Pitkät kuntoutustuet maksuluokkamallin piiriin
Uudistuksen myötä määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet, eli kuntoutustuet, voivat vaikuttaa maksuluokkaan pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden tavoin. Vaikutus ei kuitenkaan tule välittömästi vaan vasta, jos ensimmäisen kuntoutustuen alkamisesta on kulunut yli 2 vuotta ja kuntoutustuki on edelleen voimassa. Tarkasteluhetki voimassaololle on aina vuoden viimeinen päivä. Kuntoutustuet voivat vaikuttaa yrityksen maksuluokan määrittämiseen käytettävään riskisuhteeseen ensi kerran vuonna 2026. Tällöin määriteltävä riskisuhde vaikuttaa maksuluokkaan vuonna 2028. Maksuluokkavaikutusta ei tule, jos työkyvyttömyyden alkamisesta, eli eläketapahtumasta, on kulunut yli 5 kalenterivuotta. Tällä estetään maksuluokkavaikutus tilanteissa, joissa työskentelyn päättymisestä on kulunut jo hyvin pitkä aika.
Sillä, että kuntoutustuet huomioidaan maksuluokkamallissa, kannustetaan työnantajia panostamaan kuntouttaviin toimenpiteisiin jo entistä varhaisemmassa vaiheessa. Kuntoutustuesta ei kuitenkaan voi tulla maksuluokkavaikutusta, jos samanaikaisesti on käynnissä ammatillinen kuntoutus. Tällä varmistetaan, että myös myöhäisemmässä vaiheessa käynnistetyt kuntouttavat toimenpiteet nähtäisiin kannustaviksi.
Pitkien kuntoutustukien huomioiminen maksuluokkatapahtumina tulee uudistuksen alkuvuosina lisäämään maksuluokkavaikutteisia eläkkeitä. Pidemmällä aikavälillä muutos ei kuitenkaan ole yhtä merkittävä, sillä käytännössä suuri osa yli kaksi vuotta kestäneistä kuntoutustuista on nytkin muuttunut myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeiksi, jolloin niillä on ollut vaikutus yrityksen maksuluokkaan.
Vaikuttamisen paikka heti työkyvyttömyyden alkuvaiheessa
Parhaat mahdollisuudet ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä tai pysyvää työkyvyttömyyttä ovat heti työkyvyttömyysjakson alussa. Muutos kannustaa tehostamaan työterveysyhteistyötä, yhteistyötä työeläkevakuuttajan kanssa sekä yrityksen omia toimintamalleja, joiden tavoitteena on puuttua työkyvyttömyyteen ja hakea ratkaisuja paitsi tehokkaan hoidon myös erilaisten tarvittavien työjärjestelyjen ja työtehtävien muokkaamisen avulla.
Maksuluokan vaikutusta pienennetään
Maksuluokkamallin mukainen omavastuu työkyvyttömyyseläkkeistä pienenee asteittain 60 prosenttiin aiemmasta tasosta vuoteen 2028 mennessä. Pienennys huomioidaan kaikkien työnantajien kohdalla. Jos työnantajan omavastuu on ollut aiemmin 100 prosenttia, on se jatkossa 60 prosenttia. Vastaavasti jos omavastuu on ollut aiemmin 50 prosenttia, on se jatkossa 30 prosenttia.
Omavastuun pienentämisen myötä isompi osa työkyvyttömyysmaksusta määräytyy keskimääräisen maksutason kautta ja vastaavasti pienempi osa maksusta perustuu työnantajan maksuluokkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että korkeammissa maksuluokissa olevien työnantajien työkyvyttömyysmaksu laskee ja vastaavasti matalammissa maksuluokissa olevien työnantajien työkyvyttömyysmaksu nousee.