Suuret työnantajat rahoittavat työkyvyttömyyseläkkeitä ns. maksuluokkamallin kautta. Malli on ollut käytössä vuodesta 2006 alkaen. Tämän vuoden alussa tehtyjen maksuluokkamallin uudistusten tavoitteena on kannustaa työnantajia oikea-aikaiseen ja vaikuttavaan työkyvyttömyyden ehkäisemiseen ja kuntouttamiseen.
Uudistus pähkinänkuoressa
- Palkkaamiseen liittyvä riski pienenee
1.1.2024 jälkeen uutena työntekijänä palkatuista vähintään 55-vuotiaista työntekijöistä ei aiheudu työkyvyttömyystilanteessa maksuluokkavaikutusta.
Työnantajalla 1.1.2024 jälkeen ammatillisena kuntoutuksena työkokeilussa tai oppisopimuskoulutuksessa aloittaneesta uudesta työntekijästä ei aiheudu työkyvyttömyystilanteessa maksuluokkavaikutusta, jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi viiden vuoden sisällä työsuhteen alkamisesta.
Jos työntekijälle on maksettu työkyvyttömyyttä edeltäneen kahden kalenterivuoden aikana palkkaa alle 10 000 euroa, hänestä ei aiheudu työkyvyttömyystilanteessa maksuluokkavaikutusta. - Pitkittyneet kuntoutustuet tulevat maksuluokkavaikutuksen piiriin
Vuoden viimeisenä päivänä voimassa oleva kuntoutustuki vaikuttaa maksuluokkaan, jos ensimmäisen kuntoutustuen alkamisesta on kulunut yli 2 vuotta (alkamisvuosi + 2 kalenterivuotta). Ensimmäistä kertaa vaikutus voi tulla 31.12.2026.
Samanaikaisesti käynnissä oleva ammatillinen kuntoutus siirtää maksuluokkavaikutusta tai voi estää sen kokonaan. Maksuluokkavaikutusta ei tule, jos eläketapahtumasta on kulunut yli 5 vuotta. - Työnantajien omavastuu työkyvyttömyyseläkkeistä pienenee
Kaikkien työnantajien omavastuita alennetaan asteittain 60 %:iin aiemmasta tasosta. Omavastuita alennetaan vuosittain 10 % vuosien 2025–2028 aikana.
Maksun alennukset (maksuluokka alle 4) ja korotukset (maksuluokka yli 4) pienenevät. Isompi osa maksusta määräytyy keskimääräisen maksutason kautta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Palkkaamiseen liittyvän riskin pieneneminen
Jos yrityksen 1.1.2024 jälkeen palkkaama vähintään 55-vuotias uusi työntekijä tulee työkyvyttömäksi, ei maksuluokkavaikutusta voi syntyä. Löytyykö työntekijän työsuhteen alkamishetki myös työeläkevakuuttajalta, jos yritys ei saa tätä tietoa vietyä HR-järjestelmäänsä?
Jos edellytykset täyttävälle työntekijälle myönnetään myöhemmin työkyvyttömyyseläke, eläkeyhtiö edellyttää maksuluokkavaikutuksen poistamiseksi työnantajan esittämää näyttöä siitä, että kyseessä on ollut vähintään 55-vuotiaana uutena työntekijänä palkattu henkilö. Työnantajan kannattaakin siis varautua jo nyt siihen, että tämä tieto saadaan vietyä yrityksen omiin HR-järjestelmiin. Tiedon ylläpitäminen HR-järjestelmässä helpottaa näyttövelvollisuuden täyttämistä, kun tieto on helposti saatavilla.
Milloin työtekijän katsotaan olevan uusi työntekijä?
Kyseessä on uusi työntekijä, jos henkilö ei ole ollut töissä samalla työnantajalla tai työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluvassa yrityksessä kuluvan tai kolmen edellisen kalenterivuoden aikana.
Jos työnantaja esimerkiksi palkkaa työntekijän vuonna 2024 eikä kyseinen henkilö ole ollut saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa vuosien 2021–2024 aikana, kyseessä on uusi työntekijä.
Yritysjärjestelyssä siirtyvää työntekijää ei katsota uudeksi työntekijäksi.
Miten vähintään 55-vuotiaana tai ammatillisena kuntoutujana palkatut uudet työntekijät huomioidaan yritysjärjestelytilanteissa?
Yritysjärjestelyssä siirtyvää työntekijää ei katsota uudeksi työntekijäksi. Jos työntekijä kuitenkin on yli 55-vuotiaana tai ammatillisena kuntoutujana 1.1.2024 jälkeen palkattu uusi työntekijä yritysjärjestelyn luovuttavalla työnantajalla, suoja maksuluokkavaikutukselta siirtyy myös yritysjärjestelyn vastaanottavalla työnantajalle. Työnantajalta edellytetään tässä yhteydessä näyttöä siitä, että yritysjärjestelyssä siirtynyt työntekijä täytti kriteerit jo edellisellä työnantajalla.
Yritys ottaa ammatillisen kuntoutujan uutena työntekijänä työkokeiluun tai oppisopimuskoulutukseen. Maksuluokkavaikutusta ei tule, jos henkilö tulee työkyvyttömäksi viiden vuoden kuluessa ammatillisen kuntoutuksen alkamisesta. Voiko maksuluokkavaikutus kuitenkin tulla sille työnantajalle, jolta henkilö lähti ammatilliseen kuntoutukseen?
Suoja maksuluokkavaikutukselta koskee vain sitä työnantajaa, jonka palveluksessa henkilö aloitti ammatillisena kuntoutujana. Maksuluokkavaikutus voi siis edelleen syntyä aiemmalle työnantajalle.
Millä kriteereillä henkilö katsotaan ammatillisena kuntoutujana palkatuksi uudeksi työntekijäksi?
Ammatilliseksi kuntoutukseksi huomioidaan työeläkelaitoksen, Kelan, liikennevakuutuslaitoksen ja tapaturmavakuutuslaitoksen järjestämät ammatillisena kuntoutuksena toteutettavat työkokeilut ja oppisopimuskoulutukset työnantajan palveluksessa.
Uuden työntekijän kriteerin täyttämiseksi edellytetään, että henkilö ei ole ollut aiemmin töissä samalla työnantajalla tai työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluvalla työnantajalla kuluvan tai kolmen edellisen kolmen kalenterivuoden aikana.
Kuntoutustuet maksuluokkamallin piiriin
Miten maksuluokkamallin uudistus vaikuttaa yritysten maksuluokkiin? Nouseeko vai laskeeko maksuluokka?
Yrityksen maksuluokka määräytyy vertaamalla yrityksen työntekijöiden työkyvyttömyyskustannuksia keskimääräisiin työkyvyttömyyskustannuksiin. Maksuluokkamallin uudistuksen myötä työkyvyttömyyskustannukset huomioidaan maksuluokissa aiempaa kattavammin erityisesti siksi, että pitkittyneet kuntoutustuet tulevat maksuluokkien piiriin.
Jos yrityksen maksuluokassa huomioitavat työkyvyttömyyskustannukset kasvavat samassa suhteessa kuin keskimäärin, ei maksuluokka nouse eikä laske.
Millainen vaikutus osakuntoutustuella on maksuluokkaan? Onko logiikka sama kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen osalta?
Osakuntoutustuen vaikutus maksuluokkaan on puolet täyden kuntoutustuen vaikutuksesta, aivan kuten osatyökyvyttömyyseläkkeenkin.
Maksuluokkavaikutus määräytyy tarkasteluhetkellä voimassa olevan etuuden mukaisena. Seurantajakson käynnistäneen ensimmäisen kuntoutustuen osalta ei ole merkitystä, oliko kyseessä täysi kuntoutustuki vai osakuntoutustuki.
Voiko samasta työntekijästä tulla uusi maksuluokkavaikutus, jos hän palaa pitkän kuntoutustuen jälkeen työhön mutta tulee sitten uudelleen työkyvyttömäksi?
Jos uusi työkyvyttömyys alkaa ennen kuin aiemman työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahakauden päättymisestä on kulunut 2 vuotta tai jos uusi eläke myönnetään saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aiempi työkyvyttömyyseläke, siitä ei voi aiheutua uutta maksuluokkavaikutusta. Muussa tapauksessa uusi maksuluokkavaikutus voi syntyä.
Mitä tarkoittaa eläketapahtuma ja miten se määritellään?
Työkyvyttömyyseläkkeiden yhteydessä eläketapahtumaksi nimitetään yhtäjaksoisen työkyvyttömyyden alkamisajankohtaa. Työkyvyttömyyden alkamisajankohta perustuu pääasiassa lääketieteellisiin seikkoihin. Kun työkyvyttömyys jatkuu yhtäjaksoisesti, eläketapahtuma ajoittuu useimmiten yhtäjaksoisen sairauspoissaolon alkuun.
Jos työkyvyttömyyseläke tulee myönnettäväksi saman sairauskokonaisuuden perusteella kuin aiemmin, muodostaa aiemman työkyvyttömyysjakson alkamisajankohta eläketapahtuman, jolloin henkilö on siis välillä saattanut olla töissä mutta on tullut myöhemmin uudelleen työkyvyttömäksi.
Mitä hyötyä työnantajalle on pitää työsuhde voimassa, vaikka pitkittyneestä kuntoutustuesta on jo syntynyt maksuluokkavaikutus?
Joskus työkyky voi hoidon ja kuntoutuksen myötä palata pitkänkin kuntoutustuen jälkeen. Tällöin työnantaja saa työntekijän osaamisen takaisin käyttöönsä. Motivoituneen työntekijän hiljainen tieto ja osaaminen on työpaikan inhimillistä pääomaa, joka ei tällöin katoa työpaikan käytettävistä.
Toisaalta joissain tilanteissa työpaikalla ja työterveyshuollolla on yhteisymmärrys siitä, ettei työkyky enää palaudu sellaisiin tehtäviin, joita työpaikalla on tarjolla. Tällöin ammatillisen kuntoutuksen hyödyntäminen uusiin tehtäviin siirtymiseksi on kaikkien kannalta paras ratkaisu.
Jos henkilö on ammatillisessa kuntoutuksessa kuntoutustuen maksuluokkavaikutuksen tarkasteluhetkellä, ei maksuluokkavaikutusta synny. Miten määritellään, että henkilöllä on kuntoutustuen ohella käynnissä ammatillinen kuntoutus?
Käynnissä oleva aktiivinen ammatillinen kuntoutus voi estää pitkittyneestä kuntoutustuesta muutoin aiheutuvan maksuluokkavaikutuksen. Näissä tilanteissa henkilölle on myönnetty kuntoutustuki, mutta kuntoutustuen ohella henkilö saa kuntoutusrahaa tai kuntoutuskorotusta. Jos ammatillinen kuntoutus on käynnissä sillä hetkellä, kun kuntoutustuki huomioitaisiin maksuluokkaeläkkeenä, ei maksuluokkavaikutusta tule. Tällöin riittää, että seuraavan vuoden alkupuolella alkava kuntoutuskorotus tai kuntoutusraha on ehditty myöntämään. Ammatillisen kuntoutuksen on kuitenkin oltava tuloksellista, sillä jos kuntoutustuki jatkuu ammatillisen kuntoutuksen päätyttyä, voi maksuluokkavaikutus edelleen syntyä.
Mistä hetkestä kuntoutustuen kahden vuoden seuranta alkaa?
Pääsääntönä on, että seuranta alkaa ensimmäisen kuntoutustuen alkamispäivästä. Seuranta voi alkaa kuitenkin aikaisintaan kuntoutustuen päätöksenantopäivästä. Tämä korostuu esimerkiksi muutoksenhaun kautta myönnetyissä kuntoutustuissa, joissa etuuden alkamispäivä voi olla paljonkin ennen päätöksenantopäivää.
Lue myös aiemmat aiheeseen liittyvät julkaisumme:
- Blogi 11.1.2024: Maksuluokkamallin uudistus kannustaa varhaistamaan työhön palaamista
- Uutinen 29.12.2023: Maksuluokkamalli uudistuu, mikä muuttuu?
- Uutinen 5.12.2023: Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksessa käytettävään maksuluokkamalliin esitetyt uudistukset
- Uutinen 6.11.2023: Työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksessa käytettävään maksuluokkamalliin ehdotetaan uudistuksia
Katso tallenne tilaisuudesta 12.3.2024 "Maksuluokkamallin uudistus vaikuttaa työterveysyhteistyöhön"