Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Varmaan 5 644 vuonna 2023. Määrä kasvoi edellisvuodesta 5,4 prosentilla.
– Vuoden 2022 tapaan eniten kasvua oli yli 60-vuotiailla hakijoilla, 13,4 prosenttia. Lähes 70 prosenttia hakijoista oli yli 45-vuotiaita, palvelujohtaja Sanna Salminen kertoo.
Myönnettyjen täysien työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräinen alkamisikä oli 52,5 vuotta. Miesten osuus myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä oli 63,7 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös osaeläkkeenä, josta voi saada ennakkopäätöksen. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden ennakkohakemukset kääntyivät vuonna 2023 kasvuun (3,1 prosenttia). Erityisesti naiset hakivat ennakkopäätöstä (7,7 prosenttia kasvua). Uudet alkaneet osaeläkkeet kuitenkin vähenivät 7,3 prosenttia. Tämän taustalla on mielenterveysperusteisten hakemusten merkittävä osuus ja näiden hakemusten keskimääräistä korkeampi hylkäysosuus.
Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä kuljetus- ja rakennusalan työntekijöille
Uusissa työkyvyttömyyseläkkeissä mielenterveyden häiriöt olivat keskeisin työkyvyttömyyden syy, osuus oli 34,8 prosenttia. Naisilla osuus oli peräti 43,2 prosenttia, miehillä selvästi matalampi, 30 prosenttia. Toiseksi yleisin työkyvyttömyyden syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, 25,8 prosenttia.
– Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä myönsimme rakennus- ja kuljetusalojen työntekijöille, ja heillä tyypillisin työkyvyttömyyden syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Seuraavaksi eniten myönsimme eläkkeitä hoiva- ja sosiaalialan työntekijöille, Sanna Salminen kertoo.
Hakemuksissa kuvattujen tilanteiden perusteella merkittävinä työhön liittyvinä kuormitustekijöinä näyttäytyivät aiempaan tapaan fyysinen kuormitus ja vuorotyö, mutta myös henkisen kuormituksen merkitys korostui hakemuksissa.
Uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuus oli edellisvuosien tapaan varsin suuri, noin 40 prosenttia. Taustalla ovat nuorten henkilöiden hakemusten sekä mielenterveysperusteisten hakemusten keskimääräistä korkeammat hylkäysosuudet.
– Mitä nuorempi hakija on, sitä enemmän työkyvyttömyyden arvioinnissa painotetaan työkyvyttömyyden yleistä luonnetta, siis sitä, että vaikka hakija olisi työkyvytön juuri omaan työhönsä, hänellä usein on työkykyä muihin saatavilla oleviin töihin, joita hänen voidaan kohtuudella edellyttää koulutuksensa ja työhistoriansa perusteella tekevän, ylilääkäri Jan Schugk taustoittaa.
– Mielenterveysperusteisissa hakemuksissa korkeampaan hylkäysosuuteen vaikuttavat osaltaan hoidon puutteet sekä työkyvyttömyyshakemuksen taustalla olevat elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, sillä työkyvyttömyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon vain sairauden aiheuttama työkyvyn alentuminen, huomauttaa Jan Schugk.
Kuntoutushakemukset kääntyivät kasvuun
Kuntoutushakemusten määrä kääntyi vuonna 2023 kasvuun kahden edellisen vuoden laskusuunnan jälkeen. Hakemuksia tuli Varmaan 11,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Naisilla kasvua oli peräti 19,1 prosenttia, miehillä 4,1 prosenttia. Myönteisten kuntoutuspäätösten määrä kuitenkin väheni 7,0 prosenttia hylkäysosuuden nousun seurauksena.
Uusien kuntoutujien keski-ikä oli 48 vuotta. Miesten osuus uusista kuntoutujista oli 59 prosenttia.
– Aiemminkin korkealla tasolla ollut kuntoutuksen tuloksellisuus kehittyi viime vuonna positiivisesti. Kuntoutusohjelmaan osallistuneista kuntoutujista 86 prosenttia palasi työmarkkinoille, Sanna Salminen kertoo.
Valtaosa Varman asiantuntijapalveluiden kautta tarjotusta työkykyjohtamisen tuesta yritysasiakkaille kohdentui vuonna 2023 organisaatioihin, joissa on tunnistettavissa kohonneita tai korkeita työkyvyttömyysriskejä.
– Kasvavat mielenterveyden haasteet nousevat esille asiakasyrityksissämme. Erityisesti esihenkilöiden työkykyosaamisen kasvattaminen ja vaikuttaminen koko työyhteisön toimintaan on tällöin oleellista. Asiakkaamme tarvitsevat tukea myös työkykyjohtamisen prosessien kehittämiseen. Tiedolla johtaminen on noussut erittäin tärkeäksi työkykyjohtamisen teemaksi. Sen avulla haetaan parempaa vaikuttavuutta, kertoo palvelujohtaja Oili Alatorvinen.
Yhteystiedot medialle
Sanna Salminen
Sanna Salminen toimii palvelujohtajana Kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalveluissa. Työurallaan Sanna on kartuttanut kokemusta työeläkeyhtiöissä ja Kelassa sekä työvoimapalveluiden ja ammatillisen kuntoutuksen palveluiden tuottamisen äärellä. Sannaa kiinnostavat työelämän ilmiöt ja työkykyyn liittyvät teemat. Erityisesti häntä innostaa työelämään tähtäävien palveluiden vaikuttavuus, myös asiakaskokemuksen kannalta.