Mitä aiot oppia tänään?

Kesäkuun vinkeissä syvennytään miettimään yhtä tärkeimmistä työelämätaidoista: uuden oppimista ja jatkuvaa kehittymistä.

Meille kaikille lienee tässä vaiheessa selvää, että digitalisaation seurauksena lähivuosina satojatuhansia työpaikkoja tulee katoamaan ja rutkasti uusia syntymään. Voidaan sanoa, että ennustamattomassa maailmassa organisaation ja samalla myös yksilön tärkein ominaisuus on uusiutumiskyky. Lisäksi uuden oppiminen ja toisaalta hallinnantunne työssä ovat myös vahvoja psykologisia perustarpeitamme.

Marjaana Toiminen toteaa Kalevan artikkelissa*, että ihmiset työskentelevät uransa aikana entistä useammissa ammateissa. Myös oma nykyinen ammatti voi muuttua niin paljon, että se on lopulta ihan eri työ, kuin missä aikanaan aloitti. Yksilö tarvitseekin halua ja kykyä miettiä, mistä on syytä luopua ja mitä uutta on seuraavaksi tarpeen oppia. Myös yritysjohtajien suurimmaksi huolenaiheeksi on nousemassa pula pätevistä osaajista. Osaaminen vanhenee nopeammin kuin koskaan.

Suomen Deloitten toimitusjohtaja Tomi Pitkänen kertoo Tekniikka ja Talous -lehden artikkelissa** laajaan selvitykseen perustuen, että erityisesti milleniaalit ovat hyvin tietoisia meneillään olevasta suuresta työn murroksesta. He odottavat, että työnantaja auttaa organisaatioita ja työntekijöitä valmistautumaan muutoksiin. Milleniaalit osaavat jo kaivata tukea myös paljon teknistä osaamista laajemmin. Varsinkin nuorimmat osaajat haluavat apua pehmeämpien taitojen, kuten itsevarmuuden, vuorovaikutuksen ja eettisten taitojen kartuttamisessa ja arvostavat työnantajan tarjoamaa koulutusta korkealle.

Jenna Lähdemäki kysyy Sitran kirjoituksessaan***, miten koko elämän kestävä uuden oppiminen ja vanhojen taitojen päivittäminen voisi tulla osaksi kaikkien elämää iästä ja koulutustasosta riippumatta? Tarvitsisimmeko jopa koko elämän kestävän oppivelvollisuuden? Eliniänodotteemme kasvaa keskimäärin noin viidellä tunnissa päivässä. Luvun pitäisi mullistaa käsityksemme ikääntymisestä, oppimisesta ja taitojen päivittämisestä.

Kouluttamisen ja kouluttautumisen lisäksi tarvitsemme myös muunlaista oppimista. Monessa organisaatiossa hyväksi on todettu kehittämisen 70 % - 20 % - 10 % -malli. Sen mukaan itse asiassa vain kymmenen prosenttia kaikesta kehittymisestä olisi hyvä tapahtua muodollisessa koulutuksessa kuten kursseilla ja seminaareissa. Näiden lisäksi erinomainen kehittymisen tapa on toisilta oppiminen esimerkiksi mentoroinnin, coachingin ja palautteen keinoin, minkä suositellaan kattavan 20 % kaikesta kehittymisestä. Suurin osa oppimisesta, noin 70 % tapahtuisi kuitenkin itse työssä erilaisten haastavien tehtävien ja uusien projektien parissa. Usein työssä tapahtuvan oppimisen kohdalla unohdamme kuitenkin sen näkyväksi tekemisen. Mitä olenkaan viimeisen puolen vuoden aikana oppinut? Mitä haluaisin oppia seuraavaksi?

Marjaana Toiminen toteaa*, että uteliaalle ja energiselle ihmiselle itsen kehittäminen on luontevaa ja mielekästä. Ja sama toimii itse asiassa myös pelokkaalle ja pettyneelle: paras lääke pelkoonkin on toiminta.

Mikä on sinun seuraava oppimisen askeleesi, ja keneltä pyydät tukea sen ottamiseen?

Opettavaista ja uudistavaa kesäkuun jatkoa,

Sonja

"Viikon vinkeissä Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Sonja Strömsholm koostaa yhteen mielenkiintoisia artikkeleja ja blogikirjoituksia työelämän kehittämisen ajankohtaisista aiheista. Linkkivinkkien tarkoitus on tarjota sinulle uusia innostavia ajatuksia ja työkaluja työsi tueksi Suomen eri huippuasiantuntijoilta."