Selvisin säikähdyksellä

Selvisin säikähdyksellä

20.11.2018
eläketurva
Blogi

Luin lauantain 17.11. Aamulehdestä otsikon ”Työeläkelaitokset tekevät harkitsemattomia päätöksiä”. Ajattelin, että onpas provokatiivinen otsikko. Mutta toisaalta, suureen päätösmäärään voi toki sisältyä, jos ei nyt ihan harkitsemattomia, niin ainakin huonosti harkittuja päätöksiä. Vaikka hyvää pyritään tekemään, aina ei täysin onnistuta.

Mutta jutun ingressi ”Työttömän työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään lähes 90 %, työssäkäyvien hakemuksista vain 30 prosenttia” löi minut kanveesiin. Voiko todella olla näin? Kohtelevatko työeläkelaitokset hakijoita näin tylysti? Ja toinen - ehkä pelottavampi - ajatus, elänkö itse eläkeyhtiön ylilääkärinä niin kuplassa, että en ole huomannut näin suurta hylkäysosuutta. Oma arkituntuma käytännön ratkaisutoiminnasta on aivan eri suuruusluokassa.

Taustaa penkomaan

Aamulehden artikkeli perustui tuoreeseen selvityshenkilöiden raporttiin (Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. STM:n raportteja ja muistioita 43/2018) ja toisen selvityshenkilön haastatteluun. Olen itse ollut asiantuntijajäsenenä OTE-hankkeen (Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke) ohjausryhmässä ja siellä nähnyt ko. raportin luonnosvaiheessa, enkä muistanut siitä otsikon tai ingressin kaltaisia asioita.

Kaivoin raportin esiin ja todentotta, raportin sivulla 24 todetaan ”Pitkään (yli 200 pv) työttöminä olleiden työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään yli 87 % ”. Raportissa ei mainita, onko kyse Kelan vai työeläkejärjestelmän päätöksistä. Itse asiassa raportissa ei ylipäätään ole työeläkelaitosten hylkäysosuuksia koskevia lukuja.

Lehteen oli siis päätynyt raportin tietoihin nähden kaksi epätarkkuutta. 87 %:n hylkäysosuus koski vain pitkäaikaistyöttömiä eikä kaikkia työttömiä. Ja toiseksi, raportissa ei sanota, että kyseessä olisi työeläkelaitosten tekemien eläkepäätösten hylkäysosuus.

Juurisyitä etsimään

Selvityshenkilöiden raportin tieto pohjautui lähdeviitteen perusteella Riitta Huurinaisen 2016 julkaistuun opinnäytetyöhön ”Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset ja niiden vakuutuspiirikohtainen vaihtelu” vuodelta 2016 (Turun yliopisto). Siinä on tarkasteltu Kelan (ei siis työeläkelaitosten) tekemiä työkyvyttömyyseläkepäätöksiä vuodelta 2014.
Tutkimuksen työttömyystieto perustuu vain Kelan työttömyysetuutta saaviin (s. 37). Ko. pitkäaikaistyöttömien ryhmässä ei siis ole henkilöitä, jotka ovat saaneet ko. aikaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Tutkimuksessa on selvästi sanottu, että sen tietoja ei voi yleistää koskemaan kaikkia työttömänä olleita työkyvyttömyyseläkkeen hakijoita.

Selvityshenkilöiden raporttiinkin oli siis päässyt kaksi epätarkkuutta: kyseessä oli erityisen valikoitunut pitkäaikaistyöttömien ryhmä ja kyse oli vain Kelan eläkepäätöksistä.

Mikä sitten on totuus?

Eläketurvakeskuksen tutkijoiden Mikko Laaksosen ja Heidi Nymanin artikkeli ”Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuden kasvu 2007 – 2016” julkaistaan Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 5-6/2018, jonka ilmestymispäivä on 30.11.2018. Tutkijoiden luvalla voin kertoa, että heidän tutkimuksessaan yli 6 kuukautta työttömänä olleiden työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden hylkäysosuus työeläkejärjestelmässä vuonna 2016 oli 38 %. Tämäkin on korkea luku, mutta eri suuruusluokkaa kuin 87 %.

Selvisin siis säikähdyksellä. Työeläkelaitokset eivät ole niin tylyjä, kuin Aamulehden artikkelissa väitettiin. Ja minä en ole täysin pihalla siitä, mitä työeläkeyhtiöiden ratkaisutoiminnassa tapahtuu. Uskoni mediassa liikkuvien raflaavien tietojen todenperäisyyteen sen sijaan pieneni entisestään.

 

Jukka Kivekäs
Jukka Kivekäs
Ylilääkäri, Varma
var disqus_shortname = 'varmafi'; var disqus_identifier = '22f45d0c-c59b-4219-be09-17db82dfdcc9' + '-' + 'fi'; var disqus_title = 'Selvisin säikähdyksellä'; var disqus_url = 'https://www.varma.fi/muut/blogi/postaukset/2018-q4/selvisin-saikahdyksella/'; var disqus_config = function () { this.language = 'fi'; }; (function () { var dsq = document.createElement('script'); dsq.type = 'text/javascript'; dsq.async = true; dsq.src = '//' + disqus_shortname + '.disqus.com/embed.js'; (document.getElementsByTagName('head')[0] || document.getElementsByTagName('body')[0]).appendChild(dsq); })();
(function (w, d, s, l, i) { w[l] = w[l] || []; w[l].push({ 'gtm.start': new Date().getTime(), event: 'gtm.js' }); var f = d.getElementsByTagName(s)[0], j = d.createElement(s), dl = l != 'dataLayer' ? '&l=' + l : ''; j.async = true; j.src = '//www.googletagmanager.com/gtm.js?id=' + i + dl; f.parentNode.insertBefore(j, f); })(window, document, 'script', 'dataLayer', 'GTM-MJL5CR'); (function(w, t, f) { var s='script',o='_giosg',h='https://service.giosg.com',e,n;e=t.createElement(s);e.async=1;e.src=h+'/live/'; w[o]=w[o]||function() {(w[o]._e=w[o]._e||[]).push(arguments)} ;w[o]._c=f;w[o]._h=h;n=t.getElementsByTagName(s)[0];n.parentNode.insertBefore(e,n); })(window,document,3860); (function(h,o,t,j,a,r){ h.hj=h.hj||function(){(h.hj.q=h.hj.q||[]).push(arguments)}; h._hjSettings={hjid:928553,hjsv:6}; a=o.getElementsByTagName('head')[0]; r=o.createElement('script');r.async=1; r.src=t+h._hjSettings.hjid+j+h._hjSettings.hjsv; a.appendChild(r); })(window,document,'https://static.hotjar.com/c/hotjar-','.js?sv='); var _paq = _paq || []; /* tracker methods like "setCustomDimension" should be called before "trackPageView" */ _paq.push(["setCookieDomain", "*.varma.fi"]); _paq.push(["setDomains", ["*.varma.fi"]]); _paq.push(['trackPageView']); _paq.push(['enableLinkTracking']); (function() { var u="//piwik.varma.fi/piwik/"; _paq.push(['setTrackerUrl', u+'piwik.php']); _paq.push(['setSiteId', '1']); var d=document, g=d.createElement('script'), s=d.getElementsByTagName('script')[0]; g.type='text/javascript'; g.async=true; g.defer=true; g.src=u+'piwik.js'; s.parentNode.insertBefore(g,s); })();