Siirry sisältöön

Sekava markkinatilanne ajaisi jo marsilaisenkin takaisin planeetalleen

Sekava markkinatilanne ajaisi jo marsilaisenkin takaisin planeetalleen

13.08.2019
sijoitukset ja talous
Blogi

Jos pieni vihreä mies Marsista laskeutuisi nyt maahan ja avaisi Financial Times -talouslehden, olisi hän todennäköisesti hämillään sijoitusmarkkinoiden kehityksestä. Ensimmäisenä marsilaisen huomio kiinnittyisi siihen, että globaalit valtionlainojen korot ovat poikkeuksellisen matalia. Uutistoimisto Bloombergin keräämien tilastojen mukaan joukkolainat, joiden korot ovat negatiivisia, ovat yltäneet jo noin 15 000 miljardiin dollariin. Marsilainen olisi kummissaan, sillä hänen lukemissaan taloustieteen oppikirjoissa rahan lainanottaja maksaa lainarahasta korkoa lainan antajalle eikä päinvastoin. Todennäköisesti hän epäilisi, että kyseessä voi olla pelko deflaatiopaineiden lisääntymisestä kuten tapahtui suuressa 1930-luvun lamassa tai vuosikymmen sitten raivonneessa finanssikriisissä.

Talouslehden seuraavalla sivulla marsilainen näkisi valokuvan vaaleatukkaisesta miehestä, joka uhkaa maailman väkirikkainta maata uusilla tuontitulleilla, mikäli nämä eivät suostu muokkaamaan lainsäädäntöään hänen haluamalla tavalla maiden välisen kauppataseen tasapainottamiseksi. Bruttokansantuotteella mitattuna maailman suurimman talouden presidentti ei selvästikään ole ollut hereillä kansantaloustieteen luennolla, jotta ymmärtäisi, ettei maiden kahdenvälisellä kauppataseella ole oikeastaan mitään merkitystä. Vaikka osa vaaleatukkaisen miehen vaatimuksista on oikeutettuja, hänen maansa kauppataseen vaje johtuu ensisijaisesti heidän valmistamiensa tuotteiden heikosta kysynnästä muualla maailmassa. Kansakuntana maa toimisi marsilaisen mielestä kuten hullu mies Huittisista, joka syö enemmän kuin tienaa.

Seuraavalla sivulla marsilainen näkisi tilastografiikkaa, josta näkyy maailman suurimpien talouksien teollisuuden luottamusindikaattoreita. Niiden käyrät osoittavat tukevasti alaspäin, kun kauppasodan vaikutukset ovat iskeneet yritysten luottamukseen ja jarruttaneet investointeja. Myös rakentamisen aktiviteetti näyttää hiljentyvän maailmanlaajuisesti, kun epävarmuus talouden kehityksestä painaa puntarissa enemmän kuin ennätyksellisen matala korkotaso. Maapallon talous näyttää siis kasvavan selvästi hitaampaa tahtia kuin vielä muutama vuosi sitten.

Marsilainen edetessä lehden pörssisivuille hän olisi lähes varma, että ne kertovat jyrkästi laskevista pörssikursseista, jotka heijastelevat kasvavia taantuma- ja deflaatiopelkoja. Hänen hämmästyksensä olisi kuitenkin suuri, kun hän huomaisi, että kauppasodan osapuolena olevan vaaleatukkaisen miehen maan tärkeimmät osakeindeksit ovat nousseet kuluvana vuonna tuntuvasti. Marsilainen on nimittäin oppinut, että kun talouskasvu jarruttaa ja yritysten tulosennusteet rapautuvat, osakkeiden tuottovaatimusten pitäisi kasvaa. Sitä kautta osakkeiden arvon tulisi laskea, koska epävarmuus lisääntyy. Kun myös geopoliittinen tilanne kärjistynyt usealla rintamalla, olisi luontevaa, että osakesijoittajat olisivat varovaisempia ja valikoivia osakeomistuksissaan. Marsilainen epäilisi, että ilmiö saattaa selittyä poikkeuksellisen matalalla korkotasolla, joka pakottaa sijoittajat hakemaan tuottoja korkeampiriskisistä sijoituskohteista matalamman diskonttokoron nostaessa tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvoja.

Marsilainen olisi kummissaan, sillä hänen lukemissaan taloustieteen oppikirjoissa rahan lainanottaja maksaa lainarahasta korkoa lainan antajalle eikä päinvastoin.

Seuraavalla sivulla marsilainen lukisi lehdestä kuitenkin erään investointipankin tekemää analyysiä, jonka mukaan inflaatio-odotusten ja inflaatiosta puhdistettujen reaalikorkojen voimakas lasku on tyypillisesti tapahtunut samanaikaisesti osakekurssien laskun kanssa. Tämä myrkyllinen yhdistelmä on perinteisesti myös nostanut heikompilaatuisten yrityslainojen riskilisiä, painanut suhdanteille alttiiden osakkeiden suhteellista tuottoja sekä kuparin ja öljyn hintoja. Parhaita sijoituksia ovat tyypillisesti olleet Yhdysvaltain valtionlainat, kulta ja Japanin jeni, jotka tunnetaan perinteisesti turvasatamasijoituksina markkinoiden epävarmuuden lisääntyessä.

Nyt marsilainen olisi entistä hämmentyneempi, eikä ymmärtäisi, miksi maan asukkaat ajattelevat asioiden olevan juuri tällä kertaa toisin. Hän siemaisisi latte macchiatoaan, mikä toisi hänen mieleensä Italian hallituskriisin sekä sen, että maa sai vielä hetki sitten lainattua rahaa 10 vuodeksi alle 1,5 prosentin korolla. Hän hymähtäisi myös sille, että loistavan kahvin hinta on nyt lähellä kaikkien aikojen pohjatasoja. Hän ei pystyisi ymmärtämään,  miten siitä huolimatta, että maan asukkaat elävät yli varojensa ja kuluttavat niukat resurssinsa, markkinahinnat eivät heijastele todellisuutta.

Suurella todennäköisyydellä marsilainen päättelisi maan asukkaiden menettäneen lopullisesti järkensä ja lentäisi lautasellaan takaisin punaiselle planeetalle, jota ei uhkaisi uusi varustelukierre tai ilmaston lämpeneminen.

Jarkko Soikkeli
Jarkko Soikkeli
Strategi, Varma
Jarkko Soikkeli toimii strategina Varmassa. Kiinnostuksen kohteina ovat maailman talouden kehitys, talouspolitiikka sekä sijoitusmarkkinat.

var disqus_shortname = 'varmafi'; var disqus_identifier = 'c41958d8-fc8f-4c02-8328-9838ba3a281f' + '-' + 'fi'; var disqus_title = 'Sekava markkinatilanne ajaisi jo marsilaisenkin takaisin planeetalleen'; var disqus_url = 'https://www.varma.fi/muut/blogi/postaukset/2019-q3/maailman-hullu-taloustilanne-ajaisi-jo-marsilaisenkin-takaisin-planeetalleen2/'; var disqus_config = function () { this.language = 'fi'; }; (function () { var dsq = document.createElement('script'); dsq.type = 'text/javascript'; dsq.async = true; dsq.src = '//' + disqus_shortname + '.disqus.com/embed.js'; (document.getElementsByTagName('head')[0] || document.getElementsByTagName('body')[0]).appendChild(dsq); })();
(function (w, d, s, l, i) { w[l] = w[l] || []; w[l].push({ 'gtm.start': new Date().getTime(), event: 'gtm.js' }); var f = d.getElementsByTagName(s)[0], j = d.createElement(s), dl = l != 'dataLayer' ? '&l=' + l : ''; j.async = true; j.src = '//www.googletagmanager.com/gtm.js?id=' + i + dl; f.parentNode.insertBefore(j, f); })(window, document, 'script', 'dataLayer', 'GTM-MJL5CR'); (function(w, t, f) { var s='script',o='_giosg',h='https://service.giosg.com',e,n;e=t.createElement(s);e.async=1;e.src=h+'/live/'; w[o]=w[o]||function() {(w[o]._e=w[o]._e||[]).push(arguments)} ;w[o]._c=f;w[o]._h=h;n=t.getElementsByTagName(s)[0];n.parentNode.insertBefore(e,n); })(window,document,3860); (function(h,o,t,j,a,r){ h.hj=h.hj||function(){(h.hj.q=h.hj.q||[]).push(arguments)}; h._hjSettings={hjid:928553,hjsv:6}; a=o.getElementsByTagName('head')[0]; r=o.createElement('script');r.async=1; r.src=t+h._hjSettings.hjid+j+h._hjSettings.hjsv; a.appendChild(r); })(window,document,'https://static.hotjar.com/c/hotjar-','.js?sv='); var _paq = _paq || []; /* tracker methods like "setCustomDimension" should be called before "trackPageView" */ _paq.push(["setCookieDomain", "*.varma.fi"]); _paq.push(["setDomains", ["*.varma.fi"]]); _paq.push(['trackPageView']); _paq.push(['enableLinkTracking']); (function() { var u="//piwik.varma.fi/piwik/"; _paq.push(['setTrackerUrl', u+'piwik.php']); _paq.push(['setSiteId', '1']); var d=document, g=d.createElement('script'), s=d.getElementsByTagName('script')[0]; g.type='text/javascript'; g.async=true; g.defer=true; g.src=u+'piwik.js'; s.parentNode.insertBefore(g,s); })();