Vuosilomalain 1.4.2019 voimaan astunut muutos antaa työntekijälle oikeuden täydentäviin lisävapaapäiviin sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta, mikäli hänen ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää kyseisestä poissaolosta johtuen.
Vuosilomalaissa on säädetty, että lisävapaapäiviltä maksettavan korvauksen maksamiseen sovelletaan vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamisen ajankohtaa koskevia säännöksiä. Jos työntekijän työsuhde päättyisi ennen kuin hän on ehtinyt pitää vuosilomalain mukaiset lisävapaapäivät, on työnantajan maksettava työntekijälle korvausta pitämättömiltä lisävapaapäiviltä. Kun työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus on TyEL-ansiota, niin helposti voisi tehdä johtopäätöksen, että myös vuosilomaa täydentäviltä lisävapaapäiviltä maksettava korvaus olisi TyEL-ansiota. Näin ei kuitenkaan ole.
Työeläkealan soveltamisohjeiden mukaan vuosilomalain 7 a §:n mukaista korvausta ei pidetä vastikkeena tehdystä työstä. Yhdenmukainen ansiokäsite on myös lakisääteisessä työtapaturmavakuutuksessa ja työttömyysvakuutuksessa. Näin ollen työsuhteen päättyessä maksettava korvaus lisävapaapäivistä ei ole myöskään TyEL:in, TyTAL:in tai työttömyysvakuutusmaksun alaista ansiota.
Tulorekisterin ohjeiden mukaan lisävapaapäivistä maksettu korvaus ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu (315). Tulolajin vakuuttamistiedot ilmoitetaan seuraavasti:
- Työeläkevakuutusmaksun alainen - ei
- Sairausvakuutusmaksun alainen - kyllä
- Työttömyysvakuutusmaksun alainen - ei
- Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen - ei
Huomioithan, että korvausta vuosilomaa täydentävistä lisävapaapäivistä ei voi ilmoittaa tulolajilla vuosilomakorvaus (234). Vuosilomakorvauksen tulolajilla ilmoitetaan vain lomakorvaus työsuhteen aikana.