Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Kohti parasta aikaa ikinä

Kohti parasta aikaa ikinä

23.8.2016

Esko Valtaojan mukaan nykyinen talouden taantuma on vain pieni notkahdus eksponentiaalisesti kasvavan taloudellisen vaurastumisen käyrällä.

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on pääpuhuja Varman Työkykyjohtamisen opintopolussa tiistaina 23. elokuuta. Valtaoja kieltää olevansa optimisti - toisin voisi luulla hänen puheensa otsikosta: Nyt on parhaat ajat koskaan.

Mutta ei, Valtaoja vakuuttaa olevansa vain realisti ja nojaavansa ajattelussaan tosiasioihin. – Olemme kovin lyhytmuistisia ja putkinäköisiä. Muodostamme kuvan maailmasta tämän päivän uutisten ja otsikoiden mukaan. Sen vuoksi unohtuu helposti, että kehitys on ollut positiivista. Siitä ei saa hyviä lööppejä, Esko Valtaoja sanoo.

Toki Valtaoja myöntää, että juuri nyt Suomen talous mataa. Tilanne ei silti ole niin lohduton, etenkin kun asioita tarkastelee pitkällä aikavälillä. Viimeiset 100 vuotta reaalinen bruttokansantuote on kasvanut eksponentiaalisesti. Suomeakin ravistelleet 1930- ja 1990-lukujen lamat - tämänhetkisestä puhumattakaan - ovat vain pieniä notkahduksia nousevalla kasvukäyrällä. Valtaoja uskoo, että olemme edelleen pikemminkin taloudellisen kehityksen alussa kuin lopussa.

– Ehkä kasvulla on jossain rajansa, mutta emme ole vielä lähelläkään sitä. Maailmanlaajuisesti bruttokansantuote henkeä kohden on vain yksi viidesosa Suomen vastaavasta.

Hyvä suunta

Valtaojan tosiasioihin nojaava realismi ei saa kolausta edes viime aikojen terrori-iskuista.

– En väheksy viime aikojen tapahtumia, mutta kannattaa muistaa, että kuohuntaa on ollut aiemminkin. Muistellaan vaikka 1970-luvun terrorismia Euroopassa.

Valtaoja patistaa tutkimaan maailmaa laajemmin ja näkemään myös kaiken sen hyvän, mitä ihminen on saanut aikaan. Esimerkiksi hän nostaa YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisen, josta lopultakin vain harva suomalainen on tietoinen. Köyhyyttä ja kurjuutta on tänä päivänä huomattavasti vähemmän kuin niin sanottuina vanhoina hyvinä aikoina. Yhä pienempi osa maailman ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Nykyään jo 95 prosenttia maailman lapsista pääsee aloittamaan koulunkäynnin. Olemme terveempiä ja onnellisempia kuin milloinkaan aiemmin.

Epätasa-arvon kanssa on edelleen tekemistä. Samoin tarvitsemme toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Valtaoja uskoo, että osaamme silti tehdä oikeita valintoja ja päätöksiä – ainakin loppujen lopuksi, kokeiltuamme ensin huonoja vaihtoehtoja.

– Joku on todennut, että Pariisin ilmastosopimus on savolainen homma. Että päätöksiä on tehty, mutta käytännössä ei mitään. Päätös on kuitenkin alku. Nyt on tiedossa mitä pitää tehdä. Kyse ei ole siitä osaammeko, vaan haluammeko, löytyykö poliittista tahtoa. Eli ongelmat ovat ratkaistavissa.

Katse synkkyydestä

Työelämän murroksessa juuri nyt elävälle suomalaiselle tuleva ei välttämättä näytä ja tunnu valoisalta. Aina pitäisi osata ja oppia jotain uutta. Muutosvauhti on kova ja kiihtyvä.

– Kannattaa pitää pää kylmänä. Kukaan ei voi osata kaikkea, ei onnistua kaikessa. Itseään ei pidä stressata hengiltä.

Katsomme usein maailmaa mustien lasien läpi. Meillä on luontainen taipumus pessimismiin ja synkkyyteen.

– Harva herää kello neljä aamuyöllä miettimään, mitä kaikkea hyvää on tullut tehtyä ja kuinka ihanaa elämä on. Sen sijaan kaikki tehdyt synnit vilistävät silmissämme, Valtaoja sanoo.

Entäpä jos koettaisi kääntää seuraavan aamuyön synkistelyn valon puolelle? Ainakin sitä voisi yrittää.

Teksti: Leena Filpus

Varman asiakastapahtumat

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi