Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Keskustelu ja kuunteleminen ovat meille tärkeitä työvälineitä, hieroja Pasi Lind kuvailee työkykyohjelman arkea.
Keskustelu ja kuunteleminen ovat meille tärkeitä työvälineitä, hieroja Pasi Lind kuvailee työkykyohjelman arkea.

Terve tanssija – työkykyisenä eläkkeelle

13.9.2016

Suomen kansallisbaletin työkykyohjelma tukee tanssijoita kokonaisvaltaisesti. Ohjelma kiinnostaa ulkomaita myöten.

Neljättä vuotta käynnissä ollut Terve tanssija -työkykyohjelma auttaa Suomen kansallisbaletin tanssijoita pysymään hyvinvoivina uransa loppuun asti. Fyysisesti vaativassa ammatissa jäädään eläkkeelle 45-vuotiaina. Tosin harva tanssija vetäytyy työelämästä näin nuorena. Sen sijaan he opiskelevat uuden ammatin, osa tanssijan työnsä ohessa.

Fyysisen kunnon testien lisäksi jokainen Terve tanssija -ohjelmaan osallistuva käy läpi monipuolisen elämäntapakyselyn ja haastattelun. Näiden tulosten pohjalta jokaiselle laaditaan henkilökohtainen ohjelma tuen tarpeen mukaan.

Kansallisbaletissa ja sen nuorisoryhmässä on yhteensä 90 tanssijaa, iältään 18–44 vuotta. Kansallisuuksiakin on 20.
– He ovat hyvin erilaisissa elämänvaiheissa. Jonkun nuoren kanssa saatetaan analysoida yksityiskohtaisesti päivän kulkua ja elämänhallintaa. Milloin ja mitä syödä, milloin treenata, paljonko tarvitaan unta ja lepoa, fysioterapeutti Johanna Osmala sanoo.

Toinen kaipaa neuvoja tanssia tukevaan oheisharjoitteluun ja lihaskunnon parantamiseen, kolmas apua uniongelmiinsa.
– Eläkeikää lähestyvien kanssa pohditaan usein tulevaa elämänmuutosta; mietitään, miten viimeiset vuodet tanssijana olisivat mahdollisimman täysipainoiset. Luopumisen tuska saattaa olla suuri. Voi olla vaikea hyväksyä, ettei fyysisesti pysty samaan kuin nuoret kollegat, fysioterapeutti Emilia Saarela lisää.

Tiimin apu

Terve tanssija -ohjelmaa toteuttavat käytännössä baletin oma fysiotiimi, Osmalan ja Saarelan lisäksi hieroja Pasi Lind. Tukea he saavat ohjelmaa vetävältä asiantuntijalta Jukka Lahtiselta, mentaalivalmentajalta ja kymmenjäseniseltä tieteelliseltä tiimiltä. Tiimissä on asiantuntijoita liikuntalääketieteilijöistä huippu-urheilun tutkijoihin.

Lindin mukaan haastavinta on saada ihminen itse haluamaan muutosta ja pitämään kiinni uusista elämäntavoista. Jokainen tanssija on itse vastuussa ohjelman toteuttamisesta.

– Yhden kanssa tapaamme useammin, toiselle riittää tsekki tarvittaessa. Tämä on oppimisprosessi. Tavoite on, että vähitellen meitä ei tarvita. Olemme tsemppaajia, jotka auttavat, jos ei yksin jaksa. Keskustelu ja kuunteleminen ovat meille tärkeitä työvälineitä, Lind sanoo.

Välineitä jaksamiseen

Suomen kansallisbaletin tähtitanssija Tiina Myllymäki, 31, tuli työkykyohjelmaan puolitoista vuotta sitten.

– Voin tanssijana hyvin, mutta halusin mukaan, sillä työ on kuluttavaa. Olen suurin piirtein urani puolivälissä. Toivon saavani välineitä siihen, että jaksan työskennellä mahdollisimman vahvana ja pitkään, Tiina Myllymäki sanoo.

Kuluttavinta onkin aivan tavallinen arki. Aikaisin aamulla alkavat harjoituspäivät ovat pitkiä, usein kaksiosaisia. Työn alla voi olla viisikin balettia. Näytösiltoina päivä päättyy vasta kello 22. Ja sama meno jatkuu seuraavana aamuna. Omasta jaksamisesta ja riittävästä, tanssia tukevasta oheisharjoittelusta on pidettävä tarkasti huoli.

– Keho on tanssijan työväline. Se kulkee mukana koko ajan. Ja muutakin elämää ja harrastuksia pitää olla työn lisäksi. Itseään on osattava kuunnella. Henkinen jaksaminen määrittää myös sitä, miten jaksaa fyysisesti. Itse koetan meditoida päivittäin.
Parasta työkykyohjelmassa on yksilöllisyys.

– On todella hienoa, että meitä autetaan pysymään työkykyisinä. Eikä vain fyysisesti, vaan niin, että psyykekin kulkee mukana. Tässä saa tukea ihmisenä kokonaisvaltaisesti.

Osaamisen vientiä

Terve tanssija -ohjelma on kansainvälisestikin merkittävä. Harvassa maassa balettitanssijoiden harjoittelua tutkitaan ja tuetaan näin laaja-alaisesti.
Balettitanssi on taidemuoto ja samalla huippu-urheilua. Ohjelmassa tehtyjen testien tuloksia on tarkoitus tutkia vielä tarkemmin ja hyödyntää huippu-urheilun tutkimuksessa.

Ohjelma onkin herättänyt kiinnostusta jo muissa Pohjoismaissa ja Virossa.

– Ohjelma on ollut käynnissä vasta niin vähän aikaa, ettei sen tarkoista vaikutuksista voi vielä raportoida. Tavoitteenamme on sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrän lasku. Alku näyttää lupaavalta, Johanna Osmala sanoo.

Lue myös: Hyrsky tuo iän näkyviin hyvällä tavalla. Suomen Kansallisoopperassa ja -baletissa nostettiin etualalle 50 vuotta täyttäneet. 

Teksti: Leena Filpus
Kuvat: Susa Junnola

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi