Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi Suomen talousnäkymiä 1. syyskuuta Tampereella, jossa käynnistyy syksyn Varmasti-tilaisuuksien sarja.
Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi Suomen talousnäkymiä 1. syyskuuta Tampereella, jossa käynnistyy syksyn Varmasti-tilaisuuksien sarja.

Voimme vauhdittaa tuottavuuden kasvua

29.8.2016

Suomen talouden isot haasteet ovat tuottavuuden hidas kasvu ja väestön ikääntyminen. Meillä on kuitenkin realistinen mahdollisuus vauhdittaa jonkin verran tuottavuuskehitystä, sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

Suomen talous on kasvanut monta vuotta kehnosti. Talouden pitkän aikavälin kasvunäkymiä heikentävät tuottavuuden hidas kehitys ja väestön ikääntyminen.

–  Pitkällä aikavälillä talouden kasvu riippuu tuottavuuden noususta. Digitalisaatiosta ja roboteista puhutaan paljon, mutta todellisuudessa tuottavuuden kasvuvauhti on hidastunut länsimaissa, Risto Murto sanoo.

Tuottavuus mitataan bruttokansantuotteen määrällä tehtyä työtuntia kohti. Elinkeinoelämän rakennemuutos tuntuu rajulta ja koskettaa meitä kaikkia. Suomalaiset kokevat työtahdin yrityksissä ja julkisella sektorilla aina vain kiristyvän. Tuottavuudenkin luulisi kasvavan vauhdilla. Tilastot kertovat kuitenkin toista: melkoisia tuottavuusloikkia otettiin Suomessa ja muualla nimenomaan takavuosikymmeninä, mutta ei enää.

–  Mullistavimmat keksinnöt otettiin käyttöön jo kauan sitten. Niiden ansiosta tuottavuus parani tuntuvasti, Murto toteaa.

Väitteensä tueksi hän kehottaa miettimään, mistä nykyajan keksinnöistä kotona olisi valmis viimeiseksi luopumaan. Kummasta luopuisi ennemmin, pyykinpesukoneesta vai taulutietokoneesta. Kumpi on tärkeämpi, kännykkä vai jääkaappi?

Sähkön tulo koteihin avasi portit tehokkaiden kodinkoneiden ja sitten viihde-elektroniikan voittokululle. Esimerkiksi pyykinpesukone säästi paljon aikaa kotitaloustöissä. Teollisuudessa sähkö oli iso edistysaskel tuotannossa.

Energiasektorilla tapahtuu

Murto myöntää, että joillakin toimialoilla nykyinen rakennemuutos on historiallisestikin melkoinen myllerrys. Mediamarkkinoiden mullistus on saanut paljon huomiota.

Sijoittajien näkökulmasta energiasektorilla tapahtuu lähitulevaisuudessa paljon, ja monet muutoksen merkit näkyvät arkielämässä.

– Meistä kaikista on tavallaan tullut energiantuottajia, kun maalämpö, aurinkopaneelit ja ilmalämpöpumput yleistyvät, Murto muistuttaa.

Muutoksen tahtia voi kuka tahansa seurata esimerkiksi autokaupassa ja liikenteessä. Milloin akkutekniikka on niin kehittynyttä, että valtaosa uusista henkilöautoista on hybridejä?

Palvelualojen osuus kasvaa

Viime vuosisadalla Suomen talous kasvoi voimakkaasti sotien ja lamojen aiheuttamista pudotuksista huolimatta. Alun perin köyhä maa saavutti Länsi-Euroopan maiden elintason vuosisadan loppupuolella. Tuottavuudessa Suomi, etenkin teollisuutemme, kuroi kiinni kilpailijamaita lähestyen vuosisadan lopulla jopa tuottavuuden kärkimaata Yhdysvaltoja.

– Nykyään teollisuutemme kilpailukyky on jo vahva. Eniten tehtävää ja mahdollisuuksia on yksityisten ja julkisten palvelujen tuottavuuden parantamisessa. Kansantaloudenkin kannalta on keskeistä, miten sote-uudistus toteutuu, Murto toteaa.

Nostamalla tuntuvasti palvelualojen tuottavuutta Suomi vauhdittaisi taloutensa pitkän aikavälin kasvua. Jos sote-uudistuksella pystytään hillitsemään julkisten menojen kasvua, tämä keventäisi suomalaisten verotaakkaa. Palvelujen tuottamisen tehokkuus ja veroasteen korkeus vaikuttavat tietysti välillisesti kaikkien yritysten kustannuskilpailukykyyn.

Suomi voi kuroa kiinni

Tuottavuutta on palvelusektorilla hankalampi parantaa tehdasteollisuuteen verrattuna. Miten lisättäisiin hiustenleikkuun tehokkuutta? Samaan aikaan teollisuudessa automaatio lisääntyy. Tämä tarkoittaa tietysti myös sitä, että teollisuudessa työvoima vähenee ja palvelusektorin osuus työpaikoista suurenee. Koska tuottavuuskehitys on palvelualoilla heikompaa kuin teollisuudessa, tämä työmarkkinoiden rakennemuutos puolestaan hidastaa tuottavuuden kasvua koko kansantaloudessa. Sama haaste on muillakin rikkailla jälkiteollisilla mailla.

Vaikka tuottavuuden nousutahti on hidastunut muuallakin, Suomen ero maailman kärkimaihin on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä välimatka USA:han, Ruotsiin ja muihin kärkimaihin verrattuna tarjoaa Murron mukaan myös tilaisuuden.

– Meillä on realistinen mahdollisuus parantaa tuottavuuttamme jonkin verran nopeammin kuin kärkimaat, koska olemme niitä jäljessä.

Teksti: Martti Ristimäki
Kuva: Varma

Varmasti 2016 -tapahtumat

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi