Monen suomalaisyrityksen haasteena on kasvaa ja erilaistua. Kilpailussa täytyy saavuttaa mittakaavaetua ja onnistua tarjoamaan asiakkaille ainutlaatuista hyötyä ja arvoa.
Kasvuyrityksissä on tyypillistä, että perustajat vastaavat alkuvaiheessa lähes kaikesta mahdollisesta ja työntekijöiden lukumäärä kasvaa sitä mukaa kuin toiminta laajenee.
Olen talven aikana käynyt joitakin keskusteluja PK-sektorin kasvuyritysten liiketoimintajohdon edustajien kanssa. Näissä yrityksissä tilanne on se, että tavoitteena on lähivuosina kasvattaa toiminnan volyymiä ja myös henkilöstön määrää. Näiden keskustelujen pohjalta on kiteytynyt muutama ajatus siitä, mihin henkilöstön työkyvyn kannalta kannattaisi kasvuyrityksessä kiinnittää huomiota.
Ensiksi: Keskeistä on kaiken tekemisen kytkeminen asiakaskokemukseen. Yhteinen otsikko työlle löytyy sen kautta, kun asiakas tulee iholle ja on kyllin selvä käsitys siitä, kenelle työtä tehdään ja millaisiin asiakkaan tarpeisiin on tarkoitus vastata. Kannattaa kuvata asiakkaan palvelupolku ja yhteisen keskustelun avulla varmistaa se, että polku myös tuntuu joltakin, eikä jää laatumapin prosessikaavioksi.
Toiseksi: Kannattaa kuvata se, millaisia työkykyyn liittyviä riskejä työn muutokseen liittyy ja millainen palveluiden, toimenpiteiden ja vastuiden ketju on määritelty työkykyongelmien varalle. Tähän liittyy myös keskustelu oman työterveyshuollon ja eläkevakuuttajan kanssa siitä, miten nämä ovat mukana tukemassa kasvua, uudistumista ja työkyvyttömyysriskin hallintaa.
Työntekijälle on tärkeää se, että saa aikaan, tulee yksilönä nähdyksi ja kuulluksi ja voi vaikuttaa työhönsä, arki sujuu ja apua saa silloin, kun sitä tarvitsee. Ihmiset haluavat tietää, missä mennään. Usein henkilöstökyselyissä nousee esiin kokemus siitä, että tietoa ei saa tarpeeksi. Olisiko tässä kyse siitä, että tietoa voi tulla, mutta jotenkin ihmisellä on tunne siitä, että hän ei ole mukana muutoksessa. Omaan työhön tulee mielekkyyttä ja arvoa, kun tavoitteet ovat selkeät ja ihmisellä on kokemusta siitä, että minun työlläni on merkitystä näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Kolmanneksi: Pitäisi määritellä esimiehen hommia suhteessa asiakkaan palvelupolkuun ja työntekijän työkykyketjuun. Miten esimiehenä autan tiimiäni ymmärtämään asiakkaita, onnistumaan työssä sekä tunnistamaan ja korjaamaan häiriöitä asiakkaan polulla? Miten pysyn kartalla siitä, mitä ihmisille kuuluu, mikä heitä innostaa ja miten toimin, kun jonkun työt eivät suju tai joku sairastuu?
Neljänneksi: Kasvuyrityksissä näyttää huolettavan myös henkilöstötyön käytäntöjen asianmukaisuus. Hoidetaanko lakisääteiset tehtävät ylipäänsä ja riittävän hyvin, tehdäänkö jotakin liian vähän ja onko joku asia jäänyt hoitamatta. Tässä mielessä voi suositella sitä, että yritykseen otetaan keikalle in-house henkilöstöpäällikkö, joka käy käytännöt yrityksen edustajien kanssa läpi.
Mihin huomio?
Jyri Juusti
Jyri Juusti työskentelee työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Jyrin missiona on auttaa asiakasyrityksiään uudistumaan ja niiden työntekijöitä jatkamaan työssä terveysongelmienkin kanssa. Työssään Jyri auttaa kirkastamaan yrityksen tilannekuvaa työkykyjohtamisen suhteen sekä sparraa ja valmentaa erityisesti johtoa ja esimiehiä. Jyriä innostavia asioita ovat arki, yhteiskunnan ja työelämän ilmiöt, epäsosiaalinen liikunta, saunominen, siirtolapuutarhamökkeily, lukeminen, elokuvat, some, perhe ja ystävät.