Mikä on organisaatiosi palvelutehtävä nyt ja huomenna?
Organisaatio ei ole itsetarkoitus, vaan se saa merkityksensä palvelutehtävän kautta. Tämän vuoksi katse ensin asiakkaisiin: keitä me palvelemme? Mitkä ovat asiakkaidemme tarpeet? Miten tuotamme sellaisia palveluita, jotka ovat asiakkaille hyödyllisiä ja mistä he ovat valmiita maksamaan? Selvitä ensin nämä asiat. Se ei riitä, että myyntiosasto ja johto tuntevat asiakkaat ja heidän tarpeensa. Jokaisen organisaatiossa on ymmärrettävä, että kenelle he työtä tekevät ja miten arvo muodostuu. Selvitä asiakaskokemukseen vaikuttavat tekijät.
Muodosta näkemys mihin suuntaan maailma muuttuu, millaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat ja digitaalisuus tuovat ja miten tämä vaikuttaa yrityksen toimintaan? Miten työ muuttuu? Miten ansaintalogiikat muuttuvat? Minne organisaatiota on syytä suunnata? Tämän jälkeen voit aloittaa tutkimusmatkan organisaation sisäiseen maailmaan.
Muotoile kysymykset – mitä oikein haluat tietää?
Onko sinulla näkemys siitä, miten yrityksesi sisäinen uudistumiskyky varmistetaan? Kun sinulla johtajana on mahdollisuus sukeltaa organisaatiosi sisälle, niin mitä asioita silloin tarkastelet? Sinulla on oltava näkemys oikeista kysymyksistä, joiden kautta muodostat isokuvan. Mitkä ovat oleellisia elementtejä teidän palvelutehtävänne onnistumisen näkökulmasta? Mitkä tekijät edesauttavat henkilöstön arvon tuottamista asiakkaalle, millainen virtaus työyhteisön sisällä on, missä ovat toiminnan esteet, päällekkäisyydet ja pullonkaulat? Millainen työntekijäkokemus ihmisillä on? Mitä he pitävät tärkeänä? Kuinka hyvin yksilöt ja heidän tarpeensa tunnetaan? Mikä on esimerkiksi työntekijä- ja asiakaskokemuksen välinen syy-seuraussuhde? Ymmärrä yritykseksi konteksti, riskit ja aikaansaamista edistävät tekijät.
Miten sinun yrityksessäsi kerätään tietoa? Tiedonkeruu vaatii aina jonkin verran ponnistuksia. Tämän vuoksi tieto on oltava useiden henkilöiden hyödynnettävissä ja sen taloudellinen arvo on tehtävä näkyväksi. Mittareita tarvitaan, jotta toimintaa voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Työkykyjohtamisen kokonaiskuva muodostuu moniammatillisesti erilaisia datalähteitä yhdistäen. Muodostakaa laadullisesta ja määrällisestä informaatiosta yhteys yrityksen liiketoimintaan ja euroihin, sillä Johtoryhmää ei kiinnosta bisneksestä irrallaan olevat asiat.
Kun sinulla on tietoa käytössäsi ja ymmärrystä vaikutuksista, niin on helpompaa kysyä: painotatteko oikeita asioita yrityksen liiketoiminnan ja henkilöstön aikaansaamisen näkökulmasta? Moni asia selviää, kun maltat pysähtyä riittävästi ja kiinnostut oikeasti selvittämään asioita.
No mikä on organisaatiosi työkykyjohtamisen tilanne?
Työkykyjohtaminen ei ole organisaation toiminnasta irrallaan oleva palikka. Se on sisäänrakennettu liiketoiminnan tulokseen vaikuttava kokonaisuus. Työkykyjohtamisen taloudellinen tulos syntyy tunnistamalla ja ennakoimalla työkykyriskeistä realisoituvia kustannuksia sekä rakentamalla tuottavuutta parantavia prosesseja, kuten rakentamalla aktiivisesti uusia osaamisia ja kehittämällä työn virtausta. Yritysten välillä syntyy eroja ja kilpailuetua työkykyjohtamisen osalta siinä, kuinka tietoista, läpäisevää ja johdettua toiminta on. Yritysten tulee pystyä mittaamaan asioita kohdennetummin ja yhdistämään informaatiota älykkäästi. Ihmisten yksilölliset tarpeet ja tilanne on tunnettava entistä paremmin. Tästä esimerkkinä perinteisistä henkilöstötutkimuksista siirtyminen enemmän työntekijäkokemuksen analysointiin. Digitaaliset ratkaisut antavat entistä paremmat mahdollisuudet ajan tasalla olevan tilannekuvan muodostamiseen.