Työelämän nopea muutos ja epävarmuus tulevaisuudesta lisäävät työuran alussa olevien nuorten henkistä kuormitusta. Työt ovat yhä määräaikaisempia ja työnkuvat muuttuvat jatkuvasti. Nykypäivän työelämässä edellytetään kykyä oppia uutta, aktiivisuutta ja hyviä sosiaalisia taitoja. Myös digitaaliset palvelut ja robotiikka lisääntyvät, ja niiden osaamista vaaditaan monilla työpaikoilla yhä enemmän ja laaja-alaisemmin.
Omassa työssäni eläkeratkaisijana olen havainnut, että eläkkeenhakijoiksi ajautuvilla nuorilla on usein ollut elämänhallinnan- ja mielenterveyden ongelmia jo ennen työuran alkua. He kokevat työelämän vaatimustason korkeaksi, ja usein heillä on myös riittämättömyyden tunnetta.
Jo olemassa olevien mielenterveyden ongelmien vaikeutumisen taustalla saattaa olla siirtyminen uusiin ja vaativampiin työtehtäviin, kasvaneet työn vaatimukset tai vaikeudet omaksua uusia asioita.
Nuorilta odotetaan, että he oppivat ketterästi uutta teknologiaa, ja osaamishaasteet esimerkiksi robotiikan hyödyntämisessä voivat aiheuttaa ahdistusta ja epävarmuutta. Työn tekemisen tavat muuttuvat usealla eri toimialalla. Esimerkiksi kaupan ala on muutoksessa: asiakaspalvelutaidot korostuvat, uudet kassa- ja tietojärjestelmät vaativat hyvää teknistä osaamista ja palvelut- ja aukioloajat ovat laajentuneet. Sosiaalisia tilanteita jännittävälle nuorelle lisääntyvä asiakaspalvelu saattaa olla ahdistavaa ja kuormittavaa.
Nuoret eläkkeenhakijat kertovat, että heillä on keskittymiskyvyn ja aloitekyvyn puutetta, unettomuutta ja ahdistusta. Usein heillä on myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa sekä paniikkioireita. Ammatillinen itsetunto on heikentynyt ja työtilanteen vaatimukset ovat ylittäneet voimavarat. Myös työilmapiiri saatetaan kokea ahdistavaksi, eikä esimiehelle uskalleta tuoda esiin työpaikalla mieltä vaivanneita asioita, koska sen pelätään loukkaavan muita työkavereita tai vaikeuttavan omaa työuraa.
Ilman riittävää tukea nuori työntekijä saattaa jäädä sairauslomalle, eristäytyä kotiin ja vieraantua työyhteisöstä.
Myös pitämissämme esimiesvalmennuksissa on tullut esille esimiesten huoli nuorista. Monet kokevat, että on haastavaa tukea työntekijää, jolla on mielenterveyden ongelmia. Usein esimiehet kokevat joutuneensa vanhemman asemaan tukiessaan ja tsempatessaan nuorta aikuista elämän karikoissa.
Esimiehellä on tärkeä rooli tukea nuorta työntekijää työhön liittyvissä osaamishaasteissa ja vahvistaa hänen ammatti-itsetuntoaan.
Nuoren osaamishaasteet omassa työssä voivat johtaa näköalattomuuteen oman osaamisen, oppimiskyvyn ja etenemismahdollisuuksien suhteen. Tulevaisuuden työelämässä on tärkeää pitää oma osaaminen ja ammattitaito ajan tasalla. Nykynuorilla vanhuuseläkeikä on jopa 70 vuotta. On yhteiskunnallisesti merkityksellistä pitää huolta nuorista työntekijöistä ja tukea heidän fyysistä ja psyykkistä työkykyään ja samalla varmistaa, että työntekijöiden osaamisesta huolehditaan yrityksen strategian mukaisesti.
Liiketoimintalähtöinen työkykyjohtaminen vie yrityksen toimintaa ennakoivampaan suuntaan ja tuo tulevaisuuden työkykyriskit näkyviksi. Nuorten työkykyisyyttä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tuetaan tunnistamalla yrityksen toiminnan muutoksen vaikutukset työn tekemiseen ja osaamistarpeisiin.
Tutustu aiheeseen tarkemmin ja katso Yleisestä muutospuheesta konkretiaan -webinaarimme.
Leena Puurunen
Leena Puurunen ratkaisee työkseen työkyvyttömyysetuuksia Varman kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalveluissa. Leena haluaa olla asiakkailleen arjen tsemppari työkykyasioissa. Häntä kiinnostaa työelämän muutoksen vaikutukset työkykyyn.