Työnantaja-asiakkaat kyselevät eläkeyhtiöstä toistuvasti, miksi heidän tulee maksaa työkyvyttömyyseläkekustannuksia henkilöistä, jotka eivät enää ole heillä töissä. Työntekijän eläkelain mukaisen maksuluokkamallin mukaan työnantajalle aiheutuu kustannuksia työsuhteessa olevien lisäksi niistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä, joille työnantaja on vielä kahden eläketapahtumaa edeltävän kalenterivuoden aikana maksanut palkkaa. Perusteluna tähän menettelyyn on järjestelmän vakuutusluonne. Työnantajalla halutaan olevan kannustimia tukea osa-työkykyisten työssä jatkamista ja siten vähentää halukkuutta irtisanoa näitä työntekijöitä.
Seuraava kysymys on, voiko työnantaja enää tehdä mitään työkyvyttömyyseläkkeen estämiseksi, jos työsuhde on jo päättynyt. Työsuhteen päättyessä työnantajan mahdollisuudet vähenevät oleellisesti, mutta jotain voidaan toki tehdä.
Tietojen luovuttamiskäytäntö muuttuu
Työsuhteen päätyttyä eläkeyhtiö voi antaa työnantajalle vain sellaista tietoa, jolla on merkitystä työnantajan ajankohtaisten tai mahdollisten myöhempien eläkekustannusten kannalta. Eläkeyhtiö voi siis kertoa, mikä etuus on myönnetty ja minne saakka (ja tämäkin vain, jos työntekijä ei ole sitä kieltänyt). Työsuhteen voimassa ollessa eläkeyhtiö voi yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa esim. suunnitella työkokeilua. Työsuhteen päättymisen jälkeen työnantaja joutuu vain luottamaan, että eläkeyhtiö tekee kaiken tarvittavan kuntoutuksen onnistumiseksi. Eläkeyhtiön haaste on tämän luottamuksen ansaitseminen.
Työterveyshuollolle eläkeyhtiö voi kertoa tietoja vain, jos niillä on merkitystä työntekijän kuntoutusohjelman toimeenpanon kannalta. Työnantaja voi kertoa tietoja työterveyshuollolle työterveyshuoltolain velvoitteiden toteuttamiseksi.
Kuulostaa tiukalta, mutta tarkoituksenmukaiselta.
Viisas varautuu ennakolta
Työkykyriskien ennakoinnissa tulisi varautua myös työkyvyn heikkenemiseen työsuhteen päättymisen jälkeen. Henkilöstöhallinnon ja esimiesten tulisi tuntea työkyvyttömyyden estämiseen käytettävissä olevat keinot ja tuoda niitä tarvittaessa aktiivisesti esiin, kun työsuhdetta ollaan päättämässä.
- Taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotuilla on oikeus työterveyshuollon työkykyä tukeviin palveluihin vielä 6 kk työsuhteen päättymisen jälkeen.
- Työterveyshuoltoasetuksen mukaan työterveyshuollon tulee tarvittaessa järjestää terveystarkastus myös työsuhteen päättyessä. Tässä voidaan pohtia, miten sairauksien hoito jatkossa järjestyy ja miten työntekijä voi itse ylläpitää työ- ja toimintakykyään.
- Työterveyshuolto voi tehdä työkykyarvion ja ohjata tarvittaessa työntekijän hakemaan ammatillista kuntoutusta työeläkeyhtiöltä. Vaihtoehtoisesti työterveyshuolto voi tehdä lausunnon työrajoitteista työhallintoa varten.
- Jotkut työnantajat ovat myös järjestäneet omalla kustannuksellaan työuravalmennusta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos oikeutta työeläkekuntoutukseen ei ole.
Pitkällä sairaslomalla tai kuntoutustuella olevien kohdalla työterveyshuollon tulisi pitää yhteyttä työntekijöihin ja tarvittaessa ohjata heitä hoitaviin erikoissairaanhoidon yksiköihin. Näin työterveyshuolto voi olla mukana arvioimassa, missä vaiheessa työhön paluuta voitaisiin suunnitella.
Valtaosa kuntoutustuella olevista työntekijöistä kokee hyvänä, jos esimies aika ajoin soittaa ja kertoo työpaikan kuulumisia. Työhön paluuseen ei tule patistaa, mutta yhteydenpidolla voidaan varmistaa, ettei polku takaisin työelämään pääse työntekijän mielessä ruohottumaan.
Työsuhteen päättämiseen politiikka
Työnantajilla tuntuu olevan hyvin hajanainen käytäntö, pidetäänkö työsuhde voimassa pitkän sairasloman aikana vai ei. Työsopimuslain mukaan työsopimus voidaan purkaa, jos työntekijän työkyky sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi on vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Oikeuskäytännössä pitkäaikaisuuden rajaksi on katsottu noin vuoden työkyvyttömyys. Mutta onko työsuhteen katkaiseminen aina viisasta?
Monien sairauksien ja tapaturmien hoitovaiheet saattavat olla pitkiä ja työntekijä on ehtinyt siirtyä sairauspäivärahalta kuntoutustuelle. Monesti työsuhde kannattaa pitää voimassa, jos on nähtävissä, että sairaudesta voidaan toipua ja palaaminen entiselle työnantajalle on mahdollista. Näissä tilanteissa irtisanominen voi lisätä työkyvyttömyyseläkkeen riskiä.
On myös tilanteita, joissa jo sairastumisen alkuvaiheessa on nähtävissä, että työntekijä ei missään tilanteessa pysty jatkamaan entisessä työssä. Esimerkiksi vaikeaa astmaa sairastava ei leipomossa tai sahalla pärjää. Näissä tilanteissa työsuhteen katkaiseminen saattaa olla sysäys, joka auttaa työntekijää pääsemään polullaan eteenpäin.