"Hei, mitä kuuluu?"

Tämä kysymys on saanut tänä keväänä uudenlaisen merkityksen niin työ- kuin arkikeskusteluissa. Ennen tähän kysymykseen saatettiin vastata lyhyesti, mutta avoimuus on viimeisten kuukausien aikana lisääntynyt. Kuuntelun ja kuulluksi tulemisen tarve on jokaiselle nyt entistä tärkeämpää. Tämä on korostunut myös ammatilliseen kuntoutukseen liittyvissä puheluissa. Kehitys on ilahduttavaa, sillä mitä enemmän asiakas jakaa taustalla vaikuttavia asioita, sitä paremman käsityksen kuntoutusasiantuntija saa kokonaistilanteesta. Koen avoimuuden myös luottamuksen osoituksena itseäni kohtaan ja kiitän jokaista kuntoutujaa, joka rehellisesti uskaltaa kertoa tilanteestaan ja näin myös auttaa minua tekemään työtäni paremmin.

Kuuntelun ja kuulluksi tulemisen tarve on jokaiselle nyt entistä tärkeämpää

Ajatukset ammatillisesta kuntoutuksesta voivat olla vielä epäselviä, kun asiakas soittaa ensimmäisen kerran Varmaan. Elimmepä poikkeusolosuhteissa tai emme, on siis syytä purkaa oletuksia liittyen siihen, että ammatilliseen kuntoutukseen liittyvän puhelinkeskustelun osallistujat tietäisivät lähtökohtaisesti heti puhelun aluksi, mistä on kyse. Tämän vuoksi rohkeus puhua myös vaikeiksi koetuista asioista kannattaa. Kuntoutujien tilanteet ovat yksilöllisiä ja odottamattomia. Tämän lisäksi eläkejärjestelmän ammatilliseen kuntoutukseen ja työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät termit muistuttavat toisiaan ja hakemuslomakkeet saattavat vaikuttaa samankaltaisilta. Keskustelua ei helpota, jos asiantuntija käyttää asioita selvittääkseen monimutkaista alan sisäistä kieltä. Tilanne voi vaikuttaa seuraaviin yhteydenottoihin, kun asiakas saattaa kokea ne kuormittaviksi. Puhelinkeskustelun vuoksi heti alkuun raiteiltaan suistunut tilanne voi jopa vaikuttaa ammatillisen kuntoutuksen toteutumiseen esimerkiksi viivästyttämällä sitä.

Asiakkaan soittaessa kuntoutusasiantuntijalle kysymys "Mitä tämä tarkoittaa juuri minun kohdallani?" on erinomainen. Taustalla on haastavia terveysongelmia, mahdollisesti pitkä sairausloma tai töissä sinnitellään edelleen työkykyongelmista huolimatta. On hyvin erilaista keskustella työuransa alussa olevan tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivän 25-vuotiaan elintarviketyöntekijän kanssa kuin eläkeikää lähestyvän masennusta sairastavan it-asiantuntijan kanssa. Heidän mahdollisuutensa ja toiveensa terveydelle sopivasta työstä ovat useinkin erilaisia. Oletuksia iän, ammatin tai muun taustan perusteella ei kuitenkaan kannata tehdä, vaan yksilöllinen tilanne täytyy käydä konkreettisesti läpi asiakkaan kanssa keskustellen.

Rohkeus puhua myös vaikeiksi koetuista asioista kannattaa

Johtaa Varmaan saapunut ammatilliseen kuntoutukseen liittyvä asiakaspuhelu sitten työkokeilun suunnitteluun omalla tutulla työpaikalla, Varman kuntoutuskumppanin kautta uuden uran suunnitteluun tai neuvojen antamiseen, jos ammatillisen kuntoutuksen hakemus on hylätty, on yhteisen ymmärryksen löytyminen tärkeää. Kun myönteinen ammatillisen kuntoutuksen päätös on annettu, ensimmäisessä puhelussa keskustellaan yleensä taustasta, rajoitteista, mahdollisuuksista ja toiveista. Tämä keskustelu on syytä käydä avoimin mielin ja rehellisesti ilman kiirettä. Kysyä ja varmistaa puolin ja toisin, jos jokin asia jäi mietityttämään. Vaihtoehdot ja mahdollisuudet kannattaa selvittää.  Tämän jälkeen ammatillisen kuntoutuksen matkan varrella on hyvä palata tarkistamaan epäselviksi jääneet asiat. On tarpeellista kysyä "mitä jos?"-kysymyksiä ja nähdä vaihtoehtoisia reittejä takaisin työelämään. Emme voi kuitenkaan aina lähteä mukaan tukemaan suunnitelmia. Joskus eläkeyhtiössä joudutaan esimerkiksi toteamaan, ettei kuntoutujan toive tietynlaisesta koulutuksesta ole terveydelle sopiva ja tuettavissa. Tällöinkin vaaditaan molemminpuolista uskallusta kysyä, ja taitoa kuunnella, jotta keskustelu olisi sujuvaa ja ymmärrettävästi perusteltua.

Puheluissa on tänä keväänä käyty läpi koronan tuomia huolia ja entistä enemmän myös perhetilanteita. Olen keskustellut kuntoutujien kanssa haasteista tilanteissa, kun omia etäopiskeluksi muuttuneita opintoja tulisi edistää samalla, kun kotona on etäkoulua käyviä lapsia tai vanhemman huomiota kaipaavia leikki-ikäisiä. Olen kuunnellut, kuinka sukulaisia ja ystäviä on ikävä. Huoli iäkkäistä vanhemmista tai riskiryhmään kuuluvista läheisistä saattaa painaa mieltä. Mielenterveyden haasteiden kanssa kipuilevia tilanne kuormittaa enemmän kuin muita. Näiden yksilöllisten tilanteiden keskellä keskusteluiden keskiöissä ovat työkykyhaasteet ja toive selviytymisestä terveydelle sopivaan työelämään myös poikkeusajassa.

Arjen haasteiden lisäksi koronan vaikutus tiettyjen alojen työkokeilupaikkoihin on ollut konkreettinen. Jo sovittu työkokeilu on saattanut siirtyä tai peruuntua. Uutta työkokeilupaikkaa on voinut olla tässä tilanteessa haastava löytää. Hyvin suunniteltu ja kaivattu työhön paluu työkokeilulla saattoi olla käynnissä vain muutaman viikon, kun koronan konkretia iski ja työkokeilu keskeytyi toimialan tilanteen vuoksi tai yrityksessä alkoivat lomautukset. Joskus myös riskiryhmään kuuluminen on romuttanut suunnitelmat työkokeilusta. Pitkän poissaolon ja työkyvyttömyyden luoma epävarmuus on konkretisoitunut uudelleen, kun työhön paluu ei onnistunutkaan, tällä kertaa muusta syystä kuin oman terveydentilan takia. Onneksi kuitenkaan kaikkiin työkokeiluihin korona ei ole vaikuttanut, ja työkokeilujen suunnittelussa ja toteutuksessa on pystytty etenemään myös kaavaillusti.

Työkyvyttömyyshaasteiden kanssa kamppailevat ovat usein epävarmuuden asiantuntijoita

Mielestäni työkyvyttömyyshaasteiden kanssa kamppailevat ovat taustansa vuoksi usein epävarmuuden asiantuntijoita. Osa ammatillisen kuntoutuksen asiakkaista onkin kertonut poikkeusajan tuoneen kuntoutumiseensa vain ikävän lisän, joka on kuitenkin koettu vähäiseksi suhteutettuna niihin haasteisiin, joita työkykyongelmien kanssa elävä kuntoutuja on joutunut kohtaamaan.

Tämän kevään aikana joidenkin asiakkaidemme tilanteet ovat kuitenkin olleet taloudellisesti haastavampia kuin aiemmin. Sairauspäivärahan turvin sinnittelyt asiakas kokee usein mahdollisuuden kuntoutusrahaan ammatillisen kuntoutuksen toimien, esimerkiksi työkokeilun, kautta parantavan huomattavasti toimeentuloaan. Jos ammatillinen kuntoutus ei ole voinutkaan koronatilanteen vuoksi käynnistyä, ollaan yllättävien toimeentulohaasteiden äärellä. Muiden toimijoiden palveluiden ja etuuksien pariin ohjaaminen tulisi tällöin tapahtua saumattomasti, ettei kuntoutuja käsitys toimeentulostaan jäisi epäselväksi ja mahdollinen etuus hakematta.

Varman kattavat digipalvelut vastaavat asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja helpottavat asioinnin sujuvuutta varsinkin silloin, kun oma suunta on jo tiedossa ja toimintatavat esimerkiksi kuntoutussuunnitelman tekemiseen ovat selvillä. Myös chat-palvelumme vastaa käytännön kysymyksiin ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Puhelinpalvelua emme ole kuitenkaan korvanneet roboteilla. Meillä kuntoutusasiantuntijoilla, ihmisillä äänen takana, on aikaa kuunnella, joten kerrothan meille, mitä sinulle kuuluu matkalla kohti terveydellesi sopivaa työelämää.

Kristiina Antell

Kuntoutusasiantuntija
Kristiina Antell (YTM) toimii kuntoutusasiantuntijana kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalveluissa ja on työskennellyt työeläkealalla vuodesta 2005. ”Parasta työssäni on mahdollisuus olla näköalapaikalla suomalaiseen työelämään ja olla mukana mahdollistamassa polkuja terveydelle sopivaan työhön yhteistyössä henkilöasiakkaiden, yritysten, työterveyshuollon ja kuntoutuskumppanien kanssa. On kiinnostavaa, kuinka yhteiskunnalliset muutokset ja ilmiöt vaikuttavat työelämään ja sitä kautta myös ammatilliseen kuntoutukseen.” 

Voisit olla kiinnostunut myös näistä