Tavoitteena vaikuttava työkykyjohtaminen – näillä keinoilla pääset hyvään vauhtiin

Hyvinvoiva henkilöstö luo menestyvän yrityksen, ja sen eteen on tehtävä jatkuvasti työtä. Tilastokeskuksen tuore työolotutkimus osoittaa useita huolestuttavia signaaleja palkansaajien työkyvystä. Valtaosa palkansaajista kärsii tuki- ja liikuntaelinvaivoista, univaikeudet ja psyykkiset oireet ovat yleistyneet. 12 prosenttia palkansaajista antaa (asteikolla 0–10) työkyvylleen korkeintaan arvosanan kuusi. Tutkimuksista tiedämme, että itsearvioitu työkyky ennakoi myöhempää työkyvyttömyyttä, ja siksi työpaikoilla on tärkeää löytää keinoja työntekijöiden työkyvyn vahvistamiseksi.

Työkykyjohtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista työtä, joka edistää työn sujuvuutta ja henkilöstön työkykyä. Työkykyjohtaminen rakentuu konkreettisista keinoista ja toimintatavoista, jotka tukevat työkykyä eri tilanteissa. Keskeistä on johdon sitoutuminen, henkilöstön aktiivinen osallistuminen, työkykyä tukeva kulttuuri, sujuva yhteistyö sekä toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi.

Me Varmassa olemme laaja-alaisessa asiantuntijaryhmässä kehittäneet työkykyjohtamisen asiantuntijapalveluitamme ja prosessejamme. Osana tätä työtä olemme myös kiteyttäneet työkykyjohtamisen keskeiset elementit, jotka ilmenevät oheisessa kuvasta. Kehittämistyössä olemme hyödyntäneet tutkittua tietoa sekä tehneet myös omaa tutkimusta ja luoneet myös useampia kuvia eri kohderyhmille.

Työkykyjohtamisen on tärkeää kytkeytyä osaksi työpaikan strategiaa ja toiminnan tavoitteita. Johdolla täytyy olla hyvä ymmärrys työpaikan työkykytilanteesta. Miten meillä voidaan? Mikä työkykyä haastaa? Kun kokonaiskuva työkyvystä on hallussa, on mahdollista asettaa työkykyä koskevia tavoitteita, suunnitella ja toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä sekä seurata niiden toteutumista ja arvioida toiminnan vaikutuksia. Tiedolla johtaminen tukee työkykyyn liittyvässä päätöksenteossa.

Työkykyjohtaminen edellyttää riittävää resurssointia: aikaa ja osaamista työkyvyn johtamiseen. Selkeät roolit ja vastuut sekä sujuva yhteistyö ovat keskeinen lähtökohta vaikuttavalle työkykyjohtamiselle. Työkykyjohtaminen edellyttää myös yhteisiä toimintatapoja ja käytänteitä työpaikalla. Ne voivat liittyä esimerkiksi henkilöstösuunnitteluun, työkyvyn johtamiseen arjessa, sairauspoissaolojen seurantaan, varhaiseen tukeen, työterveysyhteistyöhön ja työhön paluun tukeen.

Esihenkilöillä on keskeinen rooli työkyvyn varmistamisessa ja työkykyä tukevan toimintakulttuurin rakentamisessa arjessa niin, että kaikkien työ sujuu ja työtä tehdään työkyky huomioiden. Henkilöstön aktiivinen osallistuminen työkykyjohtamiseen – suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin – on tärkeää. Tämä edistää työkykyä tukevan kulttuurin syntymistä työpaikalla.

Työkyvyn edistämisen tavoitteita on tärkeä asettaa tällekin vuodelle. Samalla on hyvä muistaa, ettei kerralla tarvitse tavoitella suuren suuria, vaan eteenpäin pääsee pieninkin askelin. Voitte työpaikallanne pohtia esimerkiksi seuraavan listauksen väittämiä: Ovatko nämä asiat teillä jo kunnossa? Missä näette kehittämisen paikkoja? Mitä kohti voisitte edetä tänä vuonna

• Työkykyjohtaminen on osa työpaikkamme strategiaa.
• Työpaikkamme johto on sitoutunut työkyvyn edistämiseen.
• Työkulttuurimme tukee työkykyä.
• Johdamme työkykyä ennakoiden ja tietoon perustuen.
• Teemme tavoitteellisia ja suunnitelmallista työtä työkyvyn edistämiseksi.
• Meillä on yhteiset toimintatavat ja pelisäännöt työkykyjohtamiseen.
• Työkyvyn johtaminen on työpaikallamme osa esihenkilöiden arkista työtä.
• Vahvistamme henkilöstön osaamista työkykyyn liittyvissä asioissa.
• Edistämme työkykyä yhteistyössä.
• Kehitämme ja arvioimme jatkuvasti työkykyyn liittyvää toimintaamme.

Uskomme, että tulevaisuuden työkykyä rakennetaan yhdessä. Myös me Varmassa tuemme asiakasorganisaatioitamme vaikuttavassa työkykyjohtamisessa – ole rohkeasti yhteydessä asiantuntijoihimme!