YEL-selvitys tuli – nyt tarvitaan tahtoa uudistaa

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti noin vuosi sitten Eläketurvakeskuksen entisen toimitusjohtaja Jukka Rantalan selvityshenkilöksi pohtimaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita. Selvityshenkilön asettaminen oli tervetullutta. YEL on kaivannut uudistamista. Myös yrittäjille tulee voida taata riittävä eläke- ja sosiaaliturva.

Selvitystyön tavoitteena oli kartoittaa nykyisen työtulomäärittelyn ongelmia ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja niiden ratkaisemiseksi. Nykyinen työtulon määrittely on ollut vaikeasti ymmärrettävä ja jäykkä. Toisin kuin muu sosiaalivakuutus, yrittäjän eläkevakuutus ei ole perustunut yrittäjän ansiotason vakuuttamiseen. Työtulon on tarkoitus vastata yrittäjän työpanoksen rahallista arvoa eli palkkaa, joka kohtuudella olisi maksettava, jos työtä suorittamaan palkattaisiin vastaavan ammattitaidon omaava henkilö.  Määrittely on ollut alkujaankin tulkinnanvarainen.

Työeläkeyhtiöt ovat vuodesta 2023 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä olleet velvollisia tarkistamaan yrittäjän YEL-työtulon kolmen vuoden välein.

Työtulojen tarkistukset ovat herättäneet paljon huomiota. Osa yrittäjistä on kokenut, että työeläkeyhtiöille määrätty työtulon tarkistamisvelvoite ei kohtele heitä oikeudenmukaisesti. Moni yrittäjä on pelännyt, että työtulo päädytään määrittelemään liian korkeaksi suhteessa yrityksen tai yrittäjän todellisiin ansioihin.  

Yrittäjät ovat kuitenkin hyvin erilaisessa asemassa keskenään riippuen yritystoiminnan luonteesta ja kestosta. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan on hyvin yleistä, että yrittäjän ansiotulot ovat paljon vakuutettua työtuloa suuremmat.  Selvityksessä tutkittiin yrittäjien YEL-työtuloja ja yrittäjätoiminnan verotettavia tuloja vuodelta 2022, ennen työeläkeyhtiöiden tarkistusvelvollisuutta. 

Yhtälöön ei ole olemassa helppoa ratkaisua. Selvityshenkilö Rantala esittää kokonaan uudenlaista työtulon määrittelyä. Pääsääntöisesti yrittäjän tulo olisi sama kuin yrittäjätoiminnan verotettava ansiotulo. Yrittäjän tuloa arvioitaisiin kuitenkin myös uudella, nykyisen työtulolaskurin tilalle kehitettävällä työpanosmittarilla. Työeläkealalla tunnistetaan nykyisen työtulolaskurin puutteet. Rantalan esittää, että jos mittarin perusteella määritetty ”laskennallinen työtulo” ylittäisi 35 000 euroa vuodessa, työtulona käytettäisiin mittarin määrittämää summaa. Tällä tavoin myös ne yrittäjät, jotka saavat yrityksestä muita tuloja kuin ansiotuloja, pysyisivät vakuutettuina. Lisäksi pakollisen vakuuttamisen alarajaa laskettaisiin nykyisestä yli 9000 euron vuositulosta noin 2500 euroon, mikä lisäisi vakuutettavien määrää. 

Työeläkeala on kannattanut mallia, jossa YEL-työtulo määritettäisiin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Rantalan esitys ottaa merkittäviä askeleita tähän suuntaan. Ansioihin perustuva vakuutus poistaisi nykyisenkaltaisen harkinnan työtulon määrittelyssä: tämä selkeyttäisi järjestelmää ja mahdollistaisi YEL-maksujen joustamisen tulojen muuttuessa.

Valtio maksaa ensi vuonna jo 593 miljoonalla eurolla yrittäjien eläkkeitä, sillä vakuutusmaksutulo ei riitä maksussa olevien eläkkeiden maksamiseen. Yksi esille nostettu keino parantaa yrittäjäeläkkeen kestävyyttä pitkällä aikavälillä olisi rahastointi. Toisin kuin TyEL-eläkkeiden kohdalla, YEL-eläkettä ei ole aikanaan lähdetty rahastoimaan. Jälkikäteen rahastointia on ollut vaikea toteuttaa. Rantalan raportissa todetaan, että jos rahastointia päätetään selvittää, tulisi määrittää mihin rahastoinnilla pyritään ja asettaa sille realistiset tavoitteet.  

YEL-vakuutuksen uudistamiseen liittyy tällä hetkellä paljon poliittista painetta. Tärkeää olisi nyt kuitenkin päästä työssä eteenpäin. Tarvitsemme tahtoa ryhtyä kehitystoimiin ja halukkuutta löytää ratkaisuja. Me työeläkealalla toivomme uudistusta, joka vastaa yrittäjäeläkkeen haasteisiin.