Yhteisöllisyys ja ihmissuhteet eläkkeellä – Vanhustenviikon kyselyn satoa

Lokakuussa vietettiin valtakunnallista Vanhustenviikkoa, jonka teemana oli ”Onni kasvaa yhteisössä”. Teemaviikkoon liittyen kysyimme lyhyellä verkkokyselyllä vanhuuseläkkeensaajiltamme, mistä koostuvat heille tärkeät, työuran jälkeiset ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot.

Kyselyymme vastaajat jakoivat kokemuksiaan sosiaalisista suhteista ja yksinäisyydestä eläkkeellä ollessa. Ydinperheen merkitys on eläkkeensaajille tärkeä. Vastaajien mukaan tärkeimmät ihmissuhteet muodostuvat puolisosta tai kumppanista, lapsista ja lapsenlapsista sekä ystävistä. ”Hyvät suhteet läheisiin tuottavat hyvää mieltä ja energiaa”.

Eläkkeelle siirtyminen on myös mahdollistanut enemmän yhteisiä hetkiä kaikkein tärkeimpien – perheen ja läheisten kanssa. ”Lapsenlapsille on enemmän aikaa lyhyelläkin varoituksella.” 

Entiset työkaverit sekä harrastuksissa kohdatut ihmiset ja naapurit ovat monelle merkittävä osa sosiaalista verkostoa. Tärkeitä ihmissuhteita ovat myös tuttavat sosiaalisessa mediassa, kohtaamiset arjen tilanteissa tai matkoilla, ihmiset vapaaehtoistyössä ja eläkkeen aikaisessa työssä. ”Sosiaaliset suhteet ovat toki eläkeläisen päivän kohokohtia. Nyt kun ajankäyttö eläkkeelle siirryttyä on erilaista, aikaa on myös uusille harrastuksille ja uusien asioiden oppimisille. Siksi tuntuu siltä, että nyt uudessa elämänvaiheessa tutustuu myös aktiivisen harrastamisen kautta uusiin ihmisiin.”

Kysyimme eläkkeensaajiltamme, onko eläkkeelle siirtymisellä ollut vaikutusta ihmissuhteisiin tai sosiaalisiin verkostoihin. Noin kolmannes kysymykseen vastanneista koki, ettei eläkkeelle siirtymisellä ole ollut näihin vaikutusta. Osalle vastaajista muutos on ollut vain vähäinen. Ihmissuhteet ovat voineet harventua, mutta toisaalta eläkkeelle siirtyminen on mahdollistanut myös uusien ihmissuhteiden syntymisen. ”Joitakin ihmisiä poistunut ja taas joitakin uusia on tullut tilalle. Sosiaalinen verkosto on kutakuinkin entisellään.” 

Useampi eläkkeensaaja kertoi, että erityisesti harrastusten kautta on löytynyt uusia tuttavia ja ystäviä. ”Eläkkeellä on ollut enemmän aikaa harrastuksille ja sitä kautta uusia ystäviä.” ”Vireä harrastustoiminta eläkepäivillä on terapiaa.” Eläkkeellä on voinut olla myös enemmän aikaa viettää sosiaalisissa verkostoissa. ”Työssä ollessa ei ehtinyt tai jaksanut käydä harrastuksissa tapaamassa kavereita. Nyt ehtii ja jaksaa harrastaa yksityisasioita.”

Vaikka eläkkeelle siirtyminen on mahdollistanut lisää aikaa läheisille ja harrastuksille, osa koki työyhteisön jäämisen kaventaneen merkittävästi sosiaalista piiriä. Etenkin ne, joilla yhteydenpito työkavereihin on hiljalleen jäänyt pois, kokivat muutoksen ihmissuhteisiin olleen suuri eläkkeelle siirtymisen jälkeen. ”Laajat työhön liittyneet verkostot ovat kadonneet - tietenkin. Muutama kaveri jäi työelämästä.” ”Monet suhteet ovat olleet niin työkeskeisiä että ne ovat loppuneet. Työkavereista muodostunut verkosto on paljolti jäänyt taakse, mikä on pienentänyt sosiaalista piiriä. Eläkkeellä harrastamiselle on enemmän aikaa, mutta niiden kautta tulevat verkostot eivät ole yhtä tiiviitä kuin työn kautta.”

Työelämässä ihmissuhteet ovat voineet syntyä helposti, kuin itsestään tai jopa pakotettuna. Eläkkeellä ihmissuhteiden ylläpitäminen vaatii eri tavalla aktiivisuutta. ”Sosiaaliset suhteet ovat todella tärkeitä sisällön tuojia elämään. Työn kautta ne tulivat automaattisesti, mutta eläkkeellä nämä teettävät enemmän työtä.” 

Joillain vastaajilla ihmissuhteisiin ovat vaikuttaneet eläkeajan terveydelliset tai taloudelliset haasteet. Liikkuminen on voinut vähentyä esimerkiksi sairastumisen vuoksi, mikä on vaikuttanut myös sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Toisaalta teknologia ja sosiaalinen media mahdollistavat yhteydenpidon, vaikka välimatkat olisivat pitkiä. ”Digitaaliset yhteydenpitovälineet mahdollistavat yhteydenpidon kaukanakin asuviin läheisiin.”

Vaikka ystävyyssuhteet ovat saattaneet harventua eläkkeelle jäämisen myötä, tärkeät ja merkitykselliset ihmissuhteet ovat voineet myös syventyä eläkkeelle jäämisen myötä. Työssä ollessa työyhteisö on ollut vahvasti läsnä, mutta vastaavasti ystäville tai perheelle ei ole välttämättä jäänyt niin paljon aikaa. Eläkkeellä ollessa voi helpommin valita, mihin haluaa panostaa, ja syventää niitä juuri itselle merkityksellisiä ihmissuhteita. ”Ystävyyssuhteet harvenevat, mutta syvenevät.” 

Lisääkö eläkkeelle siirtyminen yksinäisyyttä? Kysyimme eläkkeensaajiltamme, ovatko he tunteneet yksinäisyyttä eläkkeellä ollessaan. Kokemukset vaihtelivat suuresti yksilöittäin. Suurin osa vastaajista kertoi kokevansa yksinäisyyttä vain harvoin tai ei lainkaan, mutta joukossa oli myös niitä, joille yksinäisyys oli arkipäivää. ”Yksinäisyyden tunne painaa mieltä, vaikka yhteyksiä ulkomaailmaan onkin”. ”Kaipaan kasvokkaisia kohtaamisia ja läheisyyttä”. Moni kokee, että suomalaisessa kulttuurissa yksinäiselle ei löydy helposti paikkaa ilman yhteistä tekemistä tai harrastusta.

Eläkkeelle siirtymisen myötä sosiaaliset tilanteet voivat muuttua suurestikin. Toisaalta myös oikeus nauttia yksinolosta on yhtä lailla sallittua.

”Sosiaaliset suhteet ovat hyvin tärkeitä, vaikka nautin myös yksinäisyydestä, eikä aikani tule yksin pitkäksi.”

”On uskallettava elää ja olla oma itsensä. Paikalleen ei saa jäädä mutta myös aikaa ja rauhoittumista itselle on löydyttävä.”

Yhteisöllisyydellä ja aktiivisilla sosiaalisilla suhteilla on selvä vaikutus hyvinvointiin myös eläkkeellä ollessa. Vaikka työyhteisön jääminen pois kaventaa väistämättä sosiaalista verkostoa, mahdollisuudet uusiin ystävyyssuhteisiin ja yhteisöllisyyteen voivat monella löytyä toisaalta – harrastuksista ja arjen kohtaamisten kautta.

”Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Ihaninta on se, että olen saanut eläköitymisen jälkeen monta tosi hyvää ystävää, joiden kanssa tehdään asioita yhdessä, syödään, käydään konserteissa ja tapahtumissa ja autetaan toisiamme eri tilanteissa.”