Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien riskit työkyvyttömyydelle tiedetään, nyt on aika toimia

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävä työkyvyttömyyden syy. Vuonna 2024 tuki- ja liikuntaelinten (tule)-sairauden vuoksi Kelan korvaamaa sairauspäivärahaa sai 77 000 henkilöä, eniten selkäsairauksissa. Ainoastaan mielenterveyshäiriöiden osuus (30 prosenttia) oli tule-sairauksien osuutta (23 prosenttia) suurempi. (Kela, 2025.) 

Tule-sairaudet aiheuttavat huomattavan osan myös työkyvyttömyyseläkkeistä. Vuonna 2024 tule-sairaus oli työeläkejärjestelmässä yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle: noin joka kolmannelle (n=5 800) työkyvyttömyyseläke myönnettiin tule-sairauden perusteella. Osatyökyvyttömyyseläkkeistä lähes puolet liittyi tule-sairauteen. Kaikkiaan vuoden 2024 lopussa 28 000 henkilöä sai työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä, jonka perusteena oli tuki- ja liikuntaelinten sairaus. (ETK, 2025.) 

Jotta tule-sairauksiin liittyvää työkyvyttömyyttä voidaan vähentää, on HR:n, johdon ja esihenkilöiden tärkeä tunnistaa työn keskeiset riskitekijät.

Työhön liittyy useita tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskitekijöitä. Erityisesti raskas fyysinen työ, toistuvat nostot ja siirrot, hankalissa työasennoissa (kuten etukumarassa tai polvillaan) työskentely sekä runsas kävely ja seisominen lisäävät tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvaa kuormitusta. Myös heikko fyysinen kunto voi lisätä tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta. Työkyvyttömyyden riski kasvaa, jos työntekijä altistuu usealle fyysiselle työn kuormitustekijälle (Solovieva ym. 2019).

Vaikka työ on muuttunut yhä enemmän tietotyövaltaiseksi, meillä on edelleen huomattavan paljon fyysisesti kuormittavia työtehtäviä. Noin neljännes palkansaajista kokee työnsä fyysisesti raskaaksi. Työn fyysinen raskaus korostuu erityisesti rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä, prosessi- ja kuljetustyössä sekä hoivapalveluissa ja terveydenhuollossa. Lisäksi edelleen joka viides palkansaaja arvioi, että työympäristössä esiintyy paljon vaikeita tai epämukavia työasentoja ja raskaita nostoja. (Sutela ym. 2024.) 

HR:n ja johdon on tärkeä tunnistaa työn fyysiset kuormitustekijät, jotta työpaikalla voidaan tehdä työkykyä vahvistavia toimenpiteitä, ja siten mahdollistaa vaikuttava työkykyjohtaminen.

Tutkimusnäyttö osoittaa, että monilla työpaikan toimenpiteillä voi vähentää tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja ehkäistä työkyvyttömyyttä. Vaikuttavia keinoja ovat esimerkiksi:

• Työn ja työajan muokkaaminen, tauotus ja työkierto
• Ergonomiaohjaus ja apuvälineiden käyttö
• Fyysisen aktiivisuuden ja lihaskunnon tukeminen
• Työterveysyhteistyö ja varhainen tuki 

Vaikuttavuutta voi lisätä yhdistelemällä erilaisia toimenpiteitä. Myös työympäristöä on mahdollista muokata fyysistä aktiivisuutta kannustavaksi, esimerkiksi tarjoamalla seisomapöytiä toimistotyössä sekä rohkaisemalla työntekijöitä taukoliikuntaan.

Työntekijöiden tuki- ja liikuntaelimistön terveyden edistäminen vaatii sekä johdon että HR:n aktiivista panosta.

Johdon tehtävänä on asettaa selkeät tavoitteet tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämiselle sekä varmistaa riittävät resurssit, jotka mahdollistavat esimerkiksi investoinnit ergonomiakoulutukseen, työssä tarvittaviin apuvälineisiin sekä fyysisen aktiivisuuden tukemiseen. Johdon rooli on keskeinen myös siinä, että työpaikalle rakentuu sellainen kulttuuri, jossa tuki- ja liikuntaelinvaivoista uskalletaan puhua riittävän varhain sekä suhtaudutaan työn muokkaukseen myönteisesti. Näin voidaan luoda hyvä pohja henkilöstön työkyvylle.

HR:n rooli on kehittää käytäntöjä, jotka tukevat henkilöstön tuki- ja liikuntaelinten terveyttä ja työkykyä. Esimerkiksi varhaisen tuen mallissa voidaan ohjeistaa tule-oireiden tunnistamiseen ja kuormituksen hallintaan. Työhön paluun toimintamalliin voidaan kirjata esimerkiksi tule-terveyttä tukevia keinoja, kuten työn muokkausta, työkiertoa tai työaikajoustoja. HR tukee myös esihenkilöitä heidän päivittäisessä työssään sekä koordinoi työterveysyhteistyötä. HR:n on tärkeä myös ymmärtää ja tulkita tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja sekä tehdä työkykyä tukevia toimenpiteitä yhteistyössä muiden kanssa. Henkilöstö on tärkeä ottaa mukaan työolosuhteiden kehittämiseen ja työkyvyn vahvistamiseen.

Tunnistetaanko teidän työpaikallanne keskeiset tule-riskit ja tartutaanko aktiivisesti toimeen? Uskomme, että mitä paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa tule-riskit ovat hallussa, sitä vahvemmalla pohjalla on henkilöstön työkyky.