Alkuun muutama uskomus, joihin työelämässä törmää yllättävän usein:
“Varhainen tuki? Sehän on se hetki, kun työkaveri sanoo ‘Mulla ei ole mitään hätää, kaikki on ok’, vaikka tilanne on kuin popcorn-kone, asiat pomppivat hallitsemattomasti ympäriinsä”.
“Työkyvyn varmistaminen… onko se sitä, että tiimipalaverissa kysytään, paljonko kaikkien univelka on, ja sitten jatketaan hommia?”
“Jos joku näyttää väsyneeltä, paras tuki on kysyä: ‘Onko sulla kaikki hyvin?’ ja toivoa, ettei hän sano mitään liian monimutkaista.”
“Työkykyriskit? Niitä ovat vain flunssaepidemiat ja loppusyksyn yleinen ankeus.”
Kaikki yllä olevat uskomukset ovat huvittavan tunnistettavia – ja kaikki vääriä. Ja sitten se todellisuus: Työkyvyn varmistaminen ei ole kevyttä small talkia eikä yksittäinen “huolen hetki”. Se ei ole myöskään yksilön tilanteen analysointia suurennuslasilla. Todellinen työkyvyn varmistaminen tapahtuu työssä, sen rakenteissa ja yhteisessä tavassa ymmärtää ja tulkita työn todellisuutta.
Siksi me Varmassa puhumme työkyvyn varmistamisesta nimenomaan työn, ei ainoastaan yksilön ominaisuuksien kautta. Asiakkaillemme on tarjolla kolme työvälinettä, jotka auttavat suuntaamaan huomion oikeisiin asioihin työssä ja työn tekemisen tavoissa – oikea-aikaisesti ja rakenteellisesti.
Työkyvyn varmistaminen arjessa – kolme tilannetta, kolme työvälinettä
Työyhteisön työkyky ei muodostu ainoastaan terveyteen liittyvistä asioista. Työkyvyn perusta syntyy siitä, miten työ on organisoitu, miten yhteiset työskentelytavat toimivat ja miten varhain huomaamme työn sujuvuuteen liittyvät muutokset.
Työkyvyn varmistaminen on ennen kaikkea arki- ja johtamistyötä: pysähtymistä sopivissa kohdissa, yhteistä keskustelua ja kykyä tehdä pieniä, mutta vaikuttavia ratkaisuja. Kokosimme alle kolme yleistä arjen tilannetta ja kolme työkyvyn varmistamisen mallin työkalua, jotka auttavat tilanteiden tunnistamisessa ja ratkaisemisessa.
Lähde rohkeasti kokeilemaan!
1. Kun työn sujuvuus takkuaa – Kehityskartta auttaa löytämään suunnan
Jokainen tiimi kohtaa hetkiä, jolloin työn tekeminen takkuaa. Ehkä tavoitteet ja prioriteetit ovat epäselvät, työn kuormitus kasautuu epätasaisesti tai muutoksista ei ole yhteistä käsitystä. Näissä hetkissä harva asia on oikeasti “vialla” – kyse on usein yhteisen ymmärryksen puutteesta tai erilaisista tulkinnoista.
Kehityskartta on työkalu, jonka avulla tiimi pysähtyy yhdessä tarkastelemaan työn sujuvuutta. Käytännössä kyse on selkeästä, noin 45 minuutin keskustelurakenteesta, jolla jäsennetään yhteistä keskustelua työn muutoksesta ja kehittämisen tarpeista, sekä näihin liittyvistä osaamisen, työkyvyn ja motivoitumisen kysymyksistä. Kartan avulla on tarkoitus saavuttaa jaettu ymmärrys ja sanoitukset sille, millaisessa tilanteessa ollaan ja mitä siitä yhteisesti ajatellaan.
2. Kun tiimin voimavaroja on vaikea tunnistaa tai kuormitus kasvaa – Työkykypulssi tekee näkymättömän näkyväksi
Kuormitus harvoin ilmestyy yhdessä yössä. Usein se näkyy ensin pieninä merkkeinä, kuten työpäivien venymisenä, vireystason laskuna, yhteistyön haasteina tai palautumisen heikentymisenä.
Työkykypulssin avulla työn sujuvuutta ja toisaalta kuormitusta voidaan seurata matalalla kynnyksellä osana arjen kohtaamisia. Se antaa nopeasti kuvan siitä, miten tiimi voi ja missä työn tekemisen osa-alueissa näkyy tarvetta kehittämiselle. Pulssi on signaali siitä, miten tiimin työ arjessa toimii. Kun mahdollinen kuormitus tehdään näkyväksi, se ei ehdi kasvaa ongelmaksi.
3. Kun yksilöstä herää huoli – Työkykyväline auttaa jäsentämään tilannetta
Joskus esihenkilö huomaa muutoksia yksittäisen työntekijän toiminnassa. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi työn laadun heikkeneminen, aloitekyvyn väheneminen, vuorovaikutustilanteista vetäytyminen ja lisääntyneet poissaolot. Usein taustalla voi olla kokonaisuus, jossa työ, voimavarat ja elämäntilanne ovat epätasapainossa.
Työkykyväline auttaa yksilöä ja tiimiä jäsentämään, mitkä työn osa-alueet sujuvat hyvin ja tuovat voimavaroja, ja toisaalta, mitkä asiat kuormittavat ja kuluttavat niitä.
Oikea-aikainen, arvostava työkykykeskustelu voi estää tilanteen vaikeutumisen ja antaa työntekijälle ja tiimille kaivattua tukea.
Miten saan työvälineet käyttööni?
Yhdessä nämä kolme työvälinettä antavat kokonaiskuvan tiimin ja yksilöiden työkyvystä. Ne ovat helppoja käyttää – ja toistettuna niistä muodostuu luonnollinen osa organisaation työkykyä tukevaa johtamiskulttuuria.
Työkyvyn varmistamisen tutkimusnäyttö tiivistetysti
Työkyvyn varmistamiseen liittyvää tutkimusnäyttöä on paljon. Yhteinen nimittäjä tutkimuksissa on selvä: tuloksia syntyy silloin, kun työtä ja voimavaroja tarkastellaan yhdessä ja toimenpiteet tehdään ajoissa.
Tutkimusten mukaan esimerkiksi työn muokkauksella, yhteistyön selkeyttämisellä ja työn rakenteisiin kohdistuvilla toimilla on vahvaa näyttöä työkyvyttömyyden ehkäisyssä. (Ervasti ym. 2022). Kehityskartta ohjaa tiimiä näiden tekijöiden äärelle.
Kuormituksen varhainen tunnistaminen ja työn arjen kehittäminen ovat keskeisiä työkyvyttömyyden ehkäisyssä (Ervasti ym. 2022). Työkykypulssi tuo näkyväksi ne signaalit, jotka ennakoivat kuormituksen kasvua. Siksi se on hyvä työkalu työkyvyn varmistamiseen ja varhaiseen reagointiin.
Yksilön työkyvyn tukeminen on vaikuttavinta silloin, kun työn ja voimavarojen epätasapaino tunnistetaan ajoissa (Ervasti ym. 2022). Työkykyväline auttaa työntekijää, tiimiä ja esihenkilöä hahmottamaan tilannekuvan ja kohdentamaan tuen sinne, missä vaikutus on suurin.
Mira Nevalainen
Mira on työterveyspalveluiden, työkyvyn johtamisen ja työyhteisöjen kehittäjä. Työelämän polulla Mira on toiminut myös työhyvinvointipäällikkönä, henkilöstöpäällikkönä kuljetusalalla sekä johto- ja esihenkilötehtävissä työterveyshuollossa. Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä hän sparraa ja oivalluttaa asiakasyrityksiä työhyvinvoinnin ja työkyvyn ilmiöihin sekä vaikuttaviin toimenpiteisiin.
Mira Turunen
Mira Turunen työskentelee työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Mira tekee työtä asiakasyritysten parissa pääasiassa Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Hänellä on kokemusta työkykyjohtamisesta, työkyvyttömyysriskien hallinnasta ja ammatillisesta kuntoutuksesta niin suurtyönantajan, työeläkeyhtiön kuin palveluntuottajankin näkökulmasta. Mira on kiinnostunut työelämän muutosten vaikutuksista työkykyyn ja innostuu siitä, kun pääsee ymmärryttämään asiakasyritysten johtoa, HR:ää ja esihenkilöitä työkykyjohtamisesta ja työkyvyttömyysriskien hallinnasta.