Osa hakemuksista tehdään tilanteissa, joissa hoitosuositusten mukaisia hoitoja tai kuntoutustoimenpiteitä ei ole vielä riittävästi kokeiltu tai ainakaan dokumentoitu. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on kuitenkin hoitoyrityksistä huolimatta jatkunut pitkäkestoinen ja asianmukaisesti todettu työkyvyttömyys, joka ei yksityisalan työeläkelakien mukaan rajaudu hakijan sen hetkiseen työtehtävään ja ammattiin. Työkyvyttömyyden määritelmiä on useita, eivätkä niiden erot hahmotu helposti.
Etuuksia saatetaan hakea väärästä paikasta
Kela, työeläkelaitokset ja työllistymistä tukevat palvelut muodostavat kokonaisuuden, jonka hahmottaminen voi asiakkaille olla vaikeaa. Moni hakee työkyvyttömyyseläkettä tilanteessa, jossa heidän ensisijainen etuutensa olisikin esimerkiksi sairauspäiväraha, lääkinnällinen kuntoutus tai ammatillinen kuntoutus. Hakemus kohdistuu tällöin väärään etuuteen, mikä käytännössä lähes väistämättä johtaa hylkäävään päätökseen.
Myös hoitavien lääkärien lausuntojen vaihteleva laatu näkyy hylkäysprosenteissa. Kun kuvaus sairaudesta ja toimintakyvystä on niukka tai johtopäätösten perustelut jäävät dokumentoinnissa puutteelliseksi ja hoito- ja kuntoutussuunnitelma puuttuu, hakemus joudutaan hylkäämään, vaikka hakijalla ehkä olisikin merkittäviä toimintakykyä alentavia sairauksia.
Valitusten määrä kasvaa – oikeuskäytännön linjauksilla keskeinen rooli
Korkeiden hylkäysprosenttien rinnalla myös hylkäävää päätöstä koskevien valitusten määrä on noussut. Yksi keskeinen taustatekijä on nykyinen oikeuskäytäntö.
Vakuutusoikeus on tehnyt valituksen perusteella linjauksen, joka koskee ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen edellytyksiä silloin, kun työkyvyttömyyseläke on hylätty ja henkilöllä on työsuhde voimassa, mutta sairaus estää työskentelyn. Linjauksen mukaisesti henkilön tulisi palata työhönsä vaikkei siihen kykenisikään, eikä työnantajalla ole tarjolla terveydentilaan soveltuvia työtehtäviä. Työeläkelakien mukaisesti häntä ei kuitenkaan voida pitää työkyvyttömänä kaikkeen työhön. Näissä tilanteissa, jos työsuhde on voimassa, ei työttömyysturvaa voida maksaa, mikä johtaa lisääntyneisiin valituksiin.
Asiakkaat hakevat muutosta aiempaa herkemmin, koska muutoksenhakukäsittelyllä ja toisaalta hylkäävällä eläkeratkaisulla voi olla vaikutuksia muihin etuuksiin. Lopputuloksena järjestelmä näyttäytyy entistä monimutkaisempana ja paine valitusjärjestelmää kohtaan kasvaa.
Järjestelmien yksinkertaistaminen tarpeen
Sekä sosiaaliturva- ja työeläkejärjestelmän asiantuntijat että etuuksia hakevat asiakkaat kokevat nykytilanteen haastavaksi. Monimutkainen hakemuspolku ja useiden viranomaisten osin päällekkäiset roolit vaikeuttavat oikean etuuden hakemista oikeaan aikaan. Samalla hoidon ja työkyvyn arvioinnin viivästyminen lisäävät epävarmuutta ja kasvattavat hakemusten hylkäysriskiä.
Keskeinen kysymys kuuluu: voisiko palveluketjun selkeyttäminen ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen vähentää sekä hylkäysosuuksia että valitusten määrää? Työeläkelan etujärjestö TELA ry on tuoreessa Terve taas vai sairas -tavoitepaperissaan avannut keskustelua työkykyä edistävien palvelupolkujen kehittämiseksi. Esimerkiksi tarjoamalla työkykyä tukevia palveluja jo muiden etuuksien aikana sekä parantamalla työeläkekuntoutukseen ohjaamista ja keinovalikoimaa voitaisiin tilanteeseen tuoda helpotusta.
Lue lisää TELAn Terve taas vai sairas -tavoitepaperista:
Seppo Varmavuo
Seppo Varmavuo työskentelee palvelupäällikkönä kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläpalveluissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden maisteri. Seppo on kiinnostunut tieteelliseen näyttöön perustuvan tiedon hyödyntämisestä työelämän kehittämisessä. Aiemmin hän on työskennellyt esihenkilönä muun muassa yksityisellä terveyspalvelualalla ja lääketeollisuudessa.