Kognitiivinen kuormitus vaatii ratkaisuja työpaikoilla

Kognitiivisella kuormituksella tarkoitetaan tiedonkäsittelyyn, kuten tarkkaavaisuuteen ja työmuistiin, kohdistuvaa kuormitusta. Se voi ilmetä esimerkiksi muisti- ja keskittymisvaikeuksina, virheiden lisääntymisenä sekä olennaisen tiedon unohtamisena. 

Tilastokeskuksen työolotutkimus osoittaa, että joka neljäs palkansaaja kokee muistivaikeuksia vähintään viikoittain – naisista jopa joka kolmas. Ikäryhmittäin tarkasteltuna muistiongelmat korostuvat 35–44 -vuotiailla, mikä voi heijastaa työn ja muun elämän ristipaineita.

Myös Varman työkykykysely tukee havaintoa korkeasta kognitiivisesta kuormituksesta: 40 prosenttia työntekijöistä kokee merkittävää kognitiivista kuormitusta työssään. Lisäksi lähes yhtä moni arvioi työssään olevan jatkuvasti kuormittavia ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotilanteita.

Työelämä on muuttunut tavalla, joka lisää aivoihin kohdistuvaa kuormitusta. Yhä useampi työ on vaativaa asiantuntijatyötä, joka edellyttää monimutkaista päätöksentekoa, ongelmanratkaisua ja uuden innovointia. Kognitiivista kuormitusta lisäävät myös useiden tietojärjestelmien käyttö, työn toistuvat keskeytykset ja häiriöt sekä ristiriitaiset odotukset. Lisäksi uudenlaista kognitiivista kuormitusta voi syntyä tekoälyn käytön myötä. 

Aivokuormaa tulee myös työn ulkopuolelta. Esimerkiksi perhe-elämään liittyvät aikataulut, velvoitteet ja jatkuva muistettavien asioiden suuri määrä voivat kuormittaa. Myös oletus jatkuvasta tavoitettavuudesta ja sosiaalisen median koukuttavuus voivat lisätä vaikeuksia irrottautua ja antaa aivoille niiden tarvitsemaa lepoa. Moni lepotauko käytetään somea kuluttaen, vaikka se ei palauta aivoja kuormituksesta, päinvastoin.
Jos aivot eivät pääse palautumaan riittävästi, voi työntekijän kokonaiskuormitus olla huomattava. Tällöin myös riskit työkyvylle kasvavat. 

Liiallisella kognitiivisella kuormituksella on merkittäviä vaikutuksia työn sujuvuuteen ja työkykyyn, minkä vuoksi sen hallinta on työnantajalle tärkeää.

Kognitiiviset oireet voivat ilmetä sekä työpäivän aikana että pitkäkestoisina haasteina. Tyypillisiä oireita ovat muistivaikeudet, asioiden unohtelu, keskittymisvaikeudet, työn organisoinnin hankaluudet ja vaikeus palauttaa asioita mieleen. Korkea kuormitus voi heikentää työn hallinnan tunnetta, hidastaa työstä palautumista sekä vaikeuttaa uuden oppimista. 

Pitkittyessään kognitiivisella kuormituksella voi olla useita kielteisiä hyvinvointivaikutuksia. On esimerkiksi havaittu, että muisti- ja keskittymisvaikeuksista kokevilla on kognitiivisesti oireettomiin verrattuna useammin unettomuutta, masennus- ja ahdistusoireita sekä tarkkaavaisuushäiriöitä. Lisäksi kognitiiviset oireet ennakoivat sairauspoissaoloja sekä pysyvää työkyvyttömyyttä.

Kognitiivinen kuormitus on työn psykososiaalinen riskitekijä, joka liittyy erityisesti työn organisointiin ja työn sisältöön. Siksi myös sen hallinta edellyttää ennen kaikkea työpaikkatason ratkaisuja – yksittäinen työntekijä ei voi pelkästään yksin vaikuttaa oman työnsä kognitiiviseen kuormitukseen. Tarvitaan yhteisiä käytäntöjä ja pelisääntöjä.

Työpaikalla voidaan esimerkiksi sopia yhdessä: 

• miten organisoimme työt, jotta työmäärä ja -tahti pysyvät kohtuullisina?
• miten hallitsemme työn keskeytyksiä ja tiedon määrää?
• miten rauhoitamme työaikaa keskittymistä vaativalle työlle?
• miten varmistamme riittävän huokoisuuden ja palautumisen työpäivän aikana?

Uskomme, että monet kognitiivisen ergonomian ratkaisut ovat lopulta varsin yksinkertaisia. Suurempi haaste on siinä, miten ne juurtuvat osaksi arjen työtä ja työpaikan toimintakulttuuria – työkykyä vahvistaen.

Millaisia toimia sinun työpaikallasi on tehty? Entä mikä tukee erityisesti sinun työkykyäsi?

Pureudumme työn kognitiivisen kuormituksen ilmentymiin ja käytännön ratkaisuihin käynnissä olevassa Kognitiivinen kuormitus ja työpaikan keinot -tutkimuksessamme, johon osallistuu useita asiakasorganisaatioitamme. Kerromme tutkimuksemme tuloksista myöhemmin tänä vuonna – pysythän kuulolla!