Päihdeongelmat ovat yleisiä, ja ne näkyvät myös työelämässä. Alkoholiriippuvaisista henkilöistä niinkin suuri osa kuin 70 prosenttia on mukana työelämässä. Päihdeongelmat kietoutuvat usein muihin terveysongelmiin, kuten mielenterveyden haasteisiin. Varman työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutushakemusaineiston perusteella lääkärinlausuntojen päihteiden käyttöön liittyvät maininnat ovat olleet kasvussa erityisesti vuodesta 2022 alkaen. Vaikka päihteet mainitaan selvästi useimmin mielenterveyden häiriöiden yhteydessä, viittaukset päihteiden käyttöön ovat lisääntyneet myös vammoihin liittyvissä sairausdiagnooseissa.
Päihdeongelma ei automaattisesti estä ammatillista kuntoutusta. Käytännössä ratkaisevaa on päihdeongelman vakavuus ja asiakkaan toimintakyky. Jos kyseessä on akuutti, hoitoa vaativa päihdetilanne, jossa päihteiden käyttö jatkuu, emme myönnä ammatillista kuntoutusta. Tällöin ohjaamme asiakkaan ensisijaisesti päihdekuntoutukseen. Ammatilliseen kuntoutukseen voidaan palata myöhemmin, kun tilanne on korjaantunut ja päihdeongelmat ovat hallinnassa.
Kun arvioimme ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, selvitämme päihdeongelman vakavuutta sekä asiakkaan hoitomotivaatiota ja kykyä sitoutua kuntoutusprosessiin. Kuntoutuksen oikea-aikaisuuden ratkaisemme yksilöllisesti, mutta yleensä kuntoutuksen aloittamisen edellytyksenä pidetään vähintään 1–3 kuukauden aikaa, jolloin aktiivisen riippuvuuden kriteerit eivät enää täyty. Kuntoutuksen aloittaminen voi myös edellyttää todisteita päihteettömyydestä; hoitotahon lausunnot ovat usein ratkaisevassa roolissa kuntoutuskelpoisuuden arvioinnissa. Moniammatillinen yhteistyö voi auttaa muodostamaan kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta.
Ei ole mitenkään harvinaista, että päihteiden käyttö jää piiloon, ja asia tulee esiin vasta kuntoutuksen aikana. Merkkejä tästä voivat olla suunnitelmien etenemättömyys, tapaamisten peruminen, runsaat poissaolot tai se, että asiakasta ei monista yrityksistä huolimatta saada kiinni. Hiljattain vastaamme tuli tilanne, jossa kuntoutujan työhönpaluusuunnitelmat eivät lähteneet etenemään ja lopulta taustasyyksi paljastui huumeiden käytöstä johtuva ajokielto. Ilman autoa oli hankala päästä työpaikalle, ja ajoluvan menetys poissulki myös mahdollisia työtehtäviä. Avoin keskustelu asiasta ja tarvittavan aikalisän ottaminen selkeyttivät tilannetta. Kuntoutuksen suunnittelua ei lopetettu, vaan sovimme kuntoutujan kanssa, että palaamme asiaan ajokiellon päätyttyä.
Päihteiden vaikutuksen alaisena työskenteleminen vaikuttaa työtehoon ja työn laatuun, ja pahimmillaan se voi johtaa työturvallisuuden vaarantumiseen. Tämän vuoksi ammatillisessa kuntoutuksessa on tärkeä tietää päihteiden käytön tilanne. Jos huoli herää, on ratkaisevaa, että kuntoutuksen asiantuntijat osaavat ja uskaltavat ottaa päihdeasiat puheeksi matalalla kynnyksellä. Kysyminen kannattaa aina, se on myös välittämistä. Jos päihdeongelma on akuutti, on tarkoituksenmukaisempaa ohjata asiakas ensin päihdekuntoutukseen ja palata ammatilliseen kuntoutukseen myöhemmin.
Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea työkykyä ja mahdollistaa paluu työelämään, ja siksi on tärkeää tarkastella päihdeongelmia yksilöllisesti, ei mustavalkoisen poissulkevasti. Päihdeongelma ei ole automaattinen este ammatilliselle kuntoutukselle, mutta se vaatii huolellista arviointia, asiakkaan tilanteen ymmärtämistä ja asian esille ottamista rohkeasti. Onnistuneen kuntoutuksen kivijalka on ihmisen kohtaaminen ja vuorovaikutus, jossa toiveikkuuden ylläpitämisellä on suuri merkitys. Päihdeongelma ei määritä ihmisen tulevaisuutta pysyvästi, vaan tilanteet voivat muuttua ja kuntoutuminen tulla ajankohtaiseksi oikean tuen myötä.
Anne Korhonen
Anne Korhonen toimii Varmassa kuntoutuksen palvelupäällikkönä. Hänellä on kokemusta ammatillisesta kuntoutuksesta sekä asiantuntija- että esimiestyön näkökulmasta. Annea kiinnostaa työkykyyn ja työurien tukemiseen liittyvät asiat. Myös työeläkekuntoutuksen kehittäminen entistä vaikuttavampaan suuntaan on lähellä Annen sydäntä.