Työkyvyttömyys maksaa Suomessa miljardeja. Eläketurvakeskuksen tutkijoiden mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden menetetty työpanos on noin 3 miljardia euroa vuodessa, toisessa selvityksessä sairauspoissaolojen kustannuksiksi arvioitiin 5 miljardia, ja Valtioneuvoston laajemmassa kestävyysarviossa työkyvyttömyyden kustannusten summa nousee jopa 10 miljardiin. Työkyvyttömyyttä ei kannata hoitaa reagoimalla jo syntyneisiin ongelmiin, vaan on pureuduttava ennaltaehkäisyyn.
Työkykyjohtaminen on parantunut viime vuosina monessa yrityksessä, mutta erot yritysten välillä ovat edelleen suuria. Etenkin pk-yrityksissä työkykyjohtaminen jää usein hajanaisen tiedon tai puuttuvan HR-resurssin varaan. Tähän tekoäly voi tuoda muutoksen, ei pelkästään tekemällä vanhaa nopeammin, vaan muuttamalla työkykyjohtamista reagoivasta mallista ennakoivaan ja tietoperusteiseen johtamiseen.
Tekoäly osaa tunnistaa datasta riskiryhmiä ja organisaation osia, joissa työkyvyttömyyden riski on kasvussa. Mitä aiemmin tilanteeseen tartutaan, sitä enemmän vaihtoehtoja on käytössä. Tekoäly voi myös keventää hallinnollista taakkaa: laatia muistioita ja yhteenvetoja, koota tietoa eri järjestelmistä ja vapauttaa asiantuntijan aikaa siihen, missä ihmistä ei voi korvata, eli työntekijän tai asiakkaan kohtaamiseen, tilanteen kokonaisvaltaiseen arviointiin ja päätöksentekoon.
Tekoäly voi myös ehdottaa aiemman datan ja vaikuttavuustiedon pohjalta tilanteeseen sopivia tukitoimia, kuten työjärjestelyjä, koulutusta tai kuntoutusta. Työkykytoimiin käytetään paljon rahaa, mutta useinkaan ei tiedetä, mikä tarkalleen ottaen toimii milloinkin. Kun vaikuttavuutta voidaan arvioida tarkemmin, investoinnit osataan kohdentaa sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Päätöksiä ei pidä ulkoistaa ihmiseltä, vaan tekoälyn tehtävänä on auttaa ihmistä näkemään vaihtoehdot paremmin.
Hyöty ulottuu koko organisaatioon. Esihenkilölle, usein työkykyjohtamisen ensimmäiselle toimijalle, tekoäly tarjoaa nopeasti oikean ohjeistuksen ja apua vaikean keskustelun valmisteluun. Johdolle se tuottaa reaaliaikaisen tilannekuvan: missä yksiköissä riski kasvaa, miten poissaolot kehittyvät, mitkä toimet ovat tehonneet. Työntekijälle digitaalinen työkykyvalmentaja madaltaa kynnystä hakea apua palautumiseen tai kuormituksen hallintaan, korvaamatta työterveyttä tai esihenkilöä.
Tämä kaikki edellyttää huolellisuutta ja tietoisuutta sääntelystä. Käsiteltävä tieto on usein arkaluonteista, ja tietosuojasta on huolehdittava jokaisessa vaiheessa. Analyysien on oltava läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Riskien suhteen toisessa vaakakupissa on se, että työkykyjohtamista tehdään jatkossakin liian myöhään ja liian hajanaisella tiedolla.
Suuri osa tekoälyn mahdollisuuksista on toteutettavissa jo nykyisen sääntelyn puitteissa, vaikka osa pidemmälle menevistä ratkaisuista voikin edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Tekoäly ei vähennä ihmisen vastuuta työkykyjohtamisessa, vaan jopa kasvattaa sitä. Päättäjien asiana on harkita ja halutessaan edistää tekoälyn hyödyntämistä sääntelyä kehittämällä.
Työkyvyttömyyden hinta on suuri. Parhaimmillaan tekoäly tekee työkykyjohtamisesta ennakoivampaa, vaikuttavampaa ja inhimillisempää laskien samalla työkyvyttömyyden kustannuksia.
Pauli Forma
Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt eri tehtävissä työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Paulin keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen sekä toimintaympäristön muutos. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat megatrendien vaikutukset työelämään sekä työkyvyttömyysriskeihin ja niiden hallintaan. Työn ulkopuolella Pauli harrastaa liikuntaa, lukemista, kirjoittamista ja ruoanlaittoa.
Katja Noponen
Katja Noponen on Katja Noponen Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja sekä kokenut työelämän, työkykyjohtamisen ja muutostilanteiden asiantuntija. Katjaa kiinnostavat erityisesti ennakoiva työkykyjohtaminen, vaikuttavat työkykyratkaisut, johtamisen laatu sekä teknologian ja tekoälyn mahdollisuudet uudistaa työelämää. Hän tarkastelee työkykyä paitsi inhimillisenä myös liiketoiminnallisena kysymyksenä: hyvin johdettu työkyky tukee sekä ihmisten pärjäämistä että organisaation tuloksellisuutta.